Tilaisuus jatkui jo kolmatta tuntia. Introvertti juhlija tsemppasi ja seurusteli esimerkillisesti ensimmäisen tunnin, mutta sen jälkeen jostain alkoi mieleen hiipiä väsymys. Ja ärtyneisyys. Ja kärsimättömyys. Eikö täällä saa ollenkaan olla rauhassa? Joko olisi sopivaa lähteä pois? Ollapa kotona!
Vesiselvä introverttimme alkoi kärsiä olotilasta, josta usein käytetään nimitystä ”introvertin krapula”. Aiheesta on kirjoitettu ja ilmiötä on kuvattu monenlaisin sanakääntein, ja moni introvertti samastuu tunteeseen voimakkaasti.
Pakko päästä omiin oloihin
Kerrotaan, että introvertin krapulan aiheuttaisi uupuminen ulkopuolelta tuleviin ärsykkeisiin:
Siinä missä ekstrovertti pursuaa energiaa ja intoa hulinan ja pulinan keskellä, introvertin käy juuri päinvastoin: Tulee pakottava tarve päästä jonnekin, missä ei ole ketään, musiikki ei pauhaa eikä kukaan vaadi keskustelemaan mistään eikä kenenkään jutuille ole pakko yrittää nauraa väkinäisesti.
Näin käy, koska ekstrovertin palkitsemisjärjstelmää aktivoivat ulkopuolelta tulevat ärsykkeet, kun taas introvertti kokee antoisampina tilanteet, joissa hän saa kaikessa rauhassa kääntyä sisäänpäin, ajatella omiaan ja nauttia usein tavattoman rikkaasta, sisäisestä maailmastaan.
Toisaalta väitetään, että introvertin krapulaa ei oikeastaan olisi olemassakaan. Esimerkiksi Sointu Leikas ja Ville-Juhani Ilmarinen havaitsivat tutkimuksessaan, että ekstrovertitkin väsähtävät aikansa seurusteltuaan.
Lue myös: Introversion lyhyt oppimäärä
Totuus löytyy jatkumolta?
Koska introversio ja ekstroversio eivät ole joko-tai-ominaisuuksia, ehkäpä introvertin krapulakin on yhtä lailla liukuva käsite. Yhdessä ääripäässä ovat he, jotka väsähtävät vähästä ja nopeasti tai toisessa he, joita seurustelu toisten kanssa palkitsee paljon pidempään ennen kuin hommasta tulee väsyttävää.
Ihmiset myös käsittelevät omaa väsähtämistään eri tavoin. Siinä missä yksi on olotilansa mestaripiilottaja, toisten tuntemuksia voi lukea suoraan suoraan kasvoista kuin avointa kirjaa.
Ihminen ei myöskään käyttäydy vakioidusti ja ennustettavasti tilanteesta toiseen, sillä käyttäytymiseemme vaikuttavat monet monituiset asiat vireystilasta erilaisiin elämäntapahtumiin. Huonona päivänä tunteiden hillitseminen ja säätely voi olla vaikeampaa kuin silloin, kun kaikki on hyvin.
Jos ihminen ei pääse tankkaamaan yksinäisyyttä ja hiljaisuutta sitä tarvitessaan, hän joutuu ottamaan käyttöön muunlaiset selviytymiskeinot. Yksi saattaa alkaa tiuskia, toinen vetäytyy mököttämään ja kolmas päättää juoda itsensä humalaan – kuka mitenkin on tottunut ratkaisemaan yhä sietämättömämmäksi käyvän tilanteen.
Lue myös: Introvertit haluavat olla aina yksin – ja 6 muuta väärää käsitystä introverteista
Toipumisen alkuun yhdellä helpolla lääkkeellä
Oikein pahan introverttikrapula – tai seurustelukrapula – vaikeuttaa olemista ja oloa ärtyneisyyden lisäksi monella tavalla. Menetät ehkä keskittymiskykysi, tulet alakuloiseksi, saattaa alkaa itkettää, et jaksa enää puhua, haluat vain pois.
Introverttikrapulasta toipumiseen riittääkin yksi yksinkertainen konsti: Vetäydy omiin oloihisi johonkin rauhalliseen paikkaan joko lepäämään tai tekemään jotain itsellesi mieluista.
Joskus se tietysti on helpommin sanottu kuin tehty, sillä ensimmäisenä juhlista poistuva saa helposti tylsimyksen leiman.
Artikkelin kuva: Sarah Ball/Unsplash
