Tunnelukot eli skeemat ovat lapsuudessa omaksuttuja, läpi tilanteiden toistuvia haitallisia ajattelun ja asennoitumisen tapoja. Tietoisuus omista tunnelukoista voi auttaa jos ei pääsemään irti niin ainakin tulemaan paremmin toimeen niiden kanssa.
Skeemoista on puhuttu siitä lähtien, kun yhdysvaltalainen psykoterapeutti Jeffrey E. Young kehitti muun muassa persoonallisuushäiriöiden hoitoon eri psykoterapiamuotoja yhdistelevän skeematerapian ja kirjoitti skeemoista Janet Kloskon kanssa vuonna 1994 helppolukuisen ja sen koommin klassikoksi nousseen Reinventing Your Life -kirjan. (Suomeksi kirja on julkaistu nimellä Avaa tunnelukkosi — Vapaudu elämään täydesti, KVS 2014.)
Kuten Young muistuttaa Kloskon ja Marjorie Weishaarin kanssa kirjoittamassaan skeematerapian pioneeriteoksessa Schema Therapy – A Practioner’s Guide, skeemat itsessään voivat olla myös myönteisiä. Silloin ne auttavat ihmistä toimimaan itselleen ja muille parhaalla ja rakentavalla tavalla.
Skeematerapiassa kuitenkin – luonnollisesti – keskitytään nimenomaan haitallisiin skeemoihin (engl. maladaptive schemas).
Suomessa tunnelukkoja on tehnyt tunnetuksi tietokirjailija Kimmo Takanen mm. teemaa käsittelevällä kirjasarjallaan.
Mikä on tunnelukko?
Young kollegoineen määrittelee Schema Therapy -teoksessaan tunnelukon eli skeeman näin:
”Tunnelukko on lapsuudessa tai nuoruudessa alkunsa saanut ja aikuisuudessa ihmistä itseään sekä hänen ihmissuhteitaan vahingoittava laaja ja läpitunkeva muistojen, tunteiden ja fyysisten tuntemusten kokonaisuus.”
Tunnelukot syntyvät, kun lapsuuden emotionaaliset tarpeet jäävät täyttymättä.
Tunnelukkojen (engl. schema, life trap) rakennusaineina ovat lapsuuden kielteiset tunnemuistot, jotka liittyvät vastaamatta jääneisiin emotionaalisiin tarpeisiin.
Lapsuuden keskeisiä emotionaalisia tarpeita ovat:
- turvallinen kiinnittyminen toisiin ihmisiin
- autonomia, omien kykyjen ja identiteetin rakentuminen
- vapaus ilmaista omia tarpeitaan ja tunteitaan ja tarve kokea, että niillä on väliä
- spontaanisuus ja leikkimielisyys
- realistiset rajat ja itsekontrolli
Tunnemuistot voivat liittyä esimerkiksi erilaisiin hylätyksi tulemisen, hyväksikäytön tai yleisen turvattomuuden kokemuksiin sekä yleisempään vajeeseen kiintymyssuhteissa.
Tunnelukon aktivoituminen nostaa pintaan paitsi tunteita, niiden myötä myös kehollisia tuntemuksia:
Häpeä humahtaa läpi kuumana aaltona läpi koko kehon, suuttumus menee äänihuuliin ja muuttaa puheen kireäksi kimitykseksi, pelko kutistaa pallean rusinaksi.
Tunnelukot voivat paljastua avainkysymyksiin vastaamalla
Tunnelukot vaikuttavat käyttäytymiseen ja elämään asennoitumiseen monin eri tavoin.
Mutta mistä sitten tietää, onko itsellä tunnelukkoja? Mitä vastaisit vaikkapa seuraaviin kysymyksiin? Myöntävä vastaus voi kieliä tunnelukosta.
- Tuntuuko sinusta, ettet ole erityinen kenellekään?
- Onko sinusta vaikeaa viettää aikaa yksin?
- Koetko, että toiset ihmiset vain käyttävät sinua hyväkseen?
- Tuntuuko sinusta siltä, että kukaan ei oikeasti ymmärrä sinua?
- Tuntuuko sinusta siltä, että et ansaitse rakkautta?
- Tuntuuko sinusta siltä, että olet tyhmempi tai lahjattomampi kuin muut?
- Uskotko, ettet selviä yksin?
- Pelkäätkö jatkuvasti sairastuvasi tai joutuvasi onnettomuuteen?
- Onko sinun vaikeaa pitää läheisesi (esimerkiksi vanhempasi) riittävän etäällä itsestäsi?
- Päädytkö miellyttämään muita siksi, että he eivät hylkäisi sinua?
- Asetatko toisten tarpeet omiesi edelle?
- Pitävätkö toiset ihmiset sinua takakireänä?
- Pyritkö aina täydellisyyteen?
- Suututko, jos et saa, mitä haluat?
- Tylsistytkö helposti?
- Ovatko saavutuksesi arvokkaita vasta, kun toisetkin huomaavat ne?
- Onko sinulla taipumus olla jatkuvasti huolissasi jostakin?
- Oletko pitkävihainen?
Tunnelukot Youngin mukaan
Young listaa kaikkiaan 18 skeemaa, jotka hän ryhmittelee 5 laajemman teeman alle. Viisi teemaa ovat:
- Yhteyden katkeaminen toisiin ja hylätyksi tuleminen
- Puutteellinen autonomia ja suoriutuminen
- Rajojen vajavaisuus
- Toisiin suuntautuminen
- Ylivalppaus ja estoisuus
1. Yhteyden katkeaminen toisiin ja hylätyksi tuleminen eli tunnelukot 1–5
Hylätyksi tulemisen teemaan kuuluvista tunnelukoista kärsivillä on vaikeuksia luoda turvallisia ja tyydyttäviä suhteita toisiin ihmisiin. He uskovat, että heidän turvallisuuden, hoivan ja rakkauden tarpeisiinsa ei vastata.
Tähän teemaan kuuluvat tunnelukot ovat:
Hylkääminen | Kaltoinkohtelu | Tunnevaje | Vajavuus | Ulkopuolisuus
1. Hylkäämisen tunnelukko
Hylkäämisen tunnelukkoon liittyy menetyksen pelkoa ja epävarmuutta saatavilla olevasta emotionaalisesta tuesta.
Taustalla voivat olla kokemukset vanhemmista (tai muista läheisistä), jotka eivät ole osanneet tai voineet auttaa, tukea tai suojata, silloin kun sitä olisi tarvittu.
Toisaalta läheisten käyttäytyminen on voinut olla epävakaata tai vaikeasti ennakoitavaa heidän emotionaalisen epätasapainoisuutensa vuoksi: Välillä on tuettu ja välillä ei, joskus lupaukset on pidetty ja joskus rikottu.
Hylkäämisen tunnelukko voi aikuisiällä saada aikaan hylätyksi tulemisen pelkoa, takertumista läheisiin (esimerkiksi puolisoon) sekä vaikeutta luottaa toisiin ihmisiin.
Lue lisää: Hylkäämisen tunnelukko: ”Lopulta jään kuitenkin yksin”
2. Kaltoinkohtelun tunnelukko
Kaltoinkohtelun skeemaan liittyy oletus siitä, että toiset ihmiset tarkoituksella käyttävät hyväkseen, satuttavat, nöyryyttävät, pettävät, manipuloivat tai valehtelevat.
Tunnelukko saa aikaan vaikeutta luottaa toisiin ja tunnetta, että on vetänyt elämässä muita lyhyemmän korren.
Lue lisää: Kaltoinkohtelun tunnelukko: ”Lopulta minut kuitenkin petetään”
3. Tunnevaje
Tunnevaje on tunnelukko eli skeema, johon liittyy tunne siitä, että jää vaille toisten osoittamaa huomiota, hoivaa, suojaa ja myötätuntoa:
Ei ole ketään, jolle uskoutua tai joka huomaisi eikä ketään, joka ohjaisi ja neuvoisi. Tuntuu, ettei ole oikeasti tärkeä kenellekään.
Lue lisää: Tunnevaje: Tunnelukko, joka saa ajattelemaan, ettei ole erityinen kenellekään
4. Vajavuuden tunnelukko
Vajavuuden ja viallisuuden skeemaan liittyy häpeää omasta ”huonoudesta”, alempiarvoisuudesta toisiin nähden ja uskoa, ettei mitenkään voisi tulla rakastetuksi omana itsenään.
Vajavuuden tunnelukko voi ilmetä yliherkkyytenä kritiikille, epävarmuutena toisten seurassa, jatkuvana itsensä vertailuna muihin ja omien heikkouksien ja vikojen häpeämisenä ja piilotteluna.
Lue lisää: Vajavuuden tunnelukko: ”En kelpaa ja olen huonompi kuin muut”
5. Ulkopuolisuuden tunnelukko
Ulkopuolisuuden tunnelukkoon eli eristäytymisen skeemaan (engl. Social Isolation/Alienation) liittyy tunne omasta ulkopuolisuudesta ja erilaisuudesta – ettei kuulu mihinkään porukkaan, ei tule ymmärretyksi eikä nähdyksi.
Ulkopuolisuuden tunnelukko voi konkretisoitua ajatukseen: ”Jos katoaisin huomenna, kukaan ei edes huomaisi sitä.”
Lue lisää: Ulkopuolisuuden tunnelukko: Kun olo on kuin vierailijalla toiselta planeetalta
Tutustu myös: Eristäytyvä persoonallisuus – itsetutkiskelua, yksinoloa ja omaan mielikuvitusmaailmaan katoamista
2. Puutteellinen autonomia ja suoriutuminen eli tunnelukot 6–9
Autonomialla tarkoitetaan erillisyyttä läheisistä ja kykyä toimia itsenäisesti. Tähän teemaan liittyvien tunnelukkojen taustalta löytyy monesti ylisuojelevaa vanhemmuutta, jonka vuoksi lapsella ei ole ollut tilaa kasvaa itsenäiseksi ja omista asioista vastaavaksi aikuiseksi.
6. Riippuvuuden tunnelukko
Riippuvuuden tunnelukkoon skeemaan (engl. dependence/incompetence) liittyy usko omasta kyvyttömyydestä huolehtia itsestään ja erilaisista askareista.
Tunnelukko voi ilmetä kyvyttömyytenä tarttua toimeen ja vaikeutena tehdä päätöksiä. Ihminen saattaa aidosti uskoa, että joku toinen kuin hän itse on pätevämpi ohjaamaan hänen elämäänsä. Arjen pyörittäminen omin toimin saattaa tuntua mahdottomalta ajatukselta.
Lue lisää: Riippuvuuden tunnelukko: ”Joku toinen osaa huolehtia minusta paremmin kuin minä itse”
7. Suojattomuuden tunnelukko
Suojattomuuden tunnelukko ilmenee vaarojen liioitteluna ja erilaisten katastrofien pelkona.
Pelko voi kohdistua oman tai läheisen fyysisen tai psyykkisen terveyden menettämiseen (esim. syöpä tai ”hulluksi tuleminen”) tai ulkoisiin uhkiin, kuten luonnonmullistuksiin, ryöstetyksi tulemiseen, liikenneonnettomuuksiin jne.
Lue lisää: Suojattomuuden tunnelukko: ”Maailma on vaarallinen paikka”
8. Kietoutuneisuus
Kietoutuneisuuden tunnelukossa oma elämä on liiallisen punoutunut jonkun toisen ihmisen (yleensä vanhemman tai puolison) elämään.
Omaksi itseksi kasvaminen ja itsenäistymisprosessi ovat jääneet kesken niin, että ihmisen on vaikea kuvitella selviävänsä tai olevansa onnellinen ilman toista ja tämän jatkuvaa tukea.
Mielipiteiden muodostaminen on vaikeaa, itsenäinen päätöksenteko tyssää jahkailuun, elämällä ei ole suuntaa.
Joskus ihmisestä saattaa tuntua jopa siltä, että hän on olemassa vain sitä varten, että joku toinen elää elämäänsä hänen kauttaan.
Lue lisää: Kietoutuneisuus: Tunnelukko, joka vaikeuttaa vastuun ottamista omasta elämästä
9. Epäonnistumisen tunnelukko
Epäonnistumisen tunnelukko viittaa uskoon, että elämä kulkee vääjäämättä kohti epäonnistumista ja saavuttamatta jääviä tavoitteita.
Ihminen uskoo olevansa peruuttamattomalla tavalla huonompi, lahjattomampi, taitamattomampi ja kykenemättömämpi kuin vertaisensa.
Epäonnistumisen pelossa ihminen saattaa toistuvasti alisuoriutua tai jättää yrittämättä kokonaan.
Lue lisää: Epäonnistumisen tunnelukko: ”Pieleen menee kuitenkin”
3. Rajojen vajavaisuus eli tunnelukot 10–11
Rajojen vajavaisuudella viitataan toisaalta kyvyttömyyteen asettaa rajoja itselle ja toisaalta ymmärryksen puutetta ihmisiä koskevista rajoituksista.
Tähän teemaan kuuluvat tunnelukot ovat:
10. Oikeutuksen tunnelukko
Oikeutuksen tunnelukolla tarkoitetaan uskoa, että on parempi kuin muut ja on siksi oikeutettu erityiskohteluun.
Säännöt eivät kosketa oikeutuksen tunnelukkoon kiinni jäänyttä samalla tavalla kuin muita ja asioiden on sujuttava täsmälleen omien toiveiden mukaisesti.
Toisten tarpeiden asettaminen omien tarpeiden edelle on erittäin vaikeaa, aivan kuten on myös käskyjen tai ohjeiden vastaanottaminen muilta.
Lue lisää: Oikeutuksen tunnelukko: ”Olen tärkein ja ansaitsen erityiskohtelua”
Lue myös: Narsisti vähättelee toisia ja ajattelee olevansa tärkeämpi kuin muut
11. Riittämätön itsekontrolli
Riittämättömän itsekontrollin tunnelukko näkyy vaikeutena saavuttaa tavoitteita tai toisaalta voimakkaina tunteenpurkauksina tai vaikeuksina vastustaa hetken mielihaluja.
Ihminen saattaa myös vältellä kaikenlaista epämukavuutta, olipa kyseessä kipu, erimielisyys tai fyysinen voimainponnistus.
Tylsien tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa. Erilaiset nautintoaineet (mm. ruoka, juoma, tupakointi) voivat viedä mennessään.
Lue lisää: Riittämätön itsekontrolli: Tunnelukko, joka johtaa epämukavuuden välttelyyn
Tutustu myös: Epävakaa persoonallisuus – tuskaisaa tunteiden vuoristorataa
4. Toisiin suuntautuminen eli tunnelukot 12–14
Toisiin suuntautuneet keskittyvät täyttämään toisten ihmisten tarpeita omien tarpeiden kustannuksella. Näin toimimalla he hakevat toisilta hyväksyntää tai välttelevät pelkäämiään epämiellyttäviä seurauksia.
Tähän teeman liittyvät tunnelukot ovat:
12. Alistumisen tunnelukko
Alistumisen skeemalla tarkoitetaan alistumista toisten tahtoon tai kontrolliin, jotta toinen ei suuttuisi, hylkäisi tai reagoisi muuten kielteisellä tavalla.
Alistumisen tunnelukko viittaa toisaalta omien tarpeiden, toiveiden ja mieltymysten ja toisaalta oman tunneilmaisun (erityisesti kielteisten tunteiden) tukahduttamiseen.
Käyttäytymisessä tämä skeema näkyy kuuliaisuutena. Kun omat näkemykset ja toiveet jäävät lausumatta tarpeeksi monta kertaa, vihaisuus purkautuu lopulta passiivis-aggressiivisuutena tai suurina tunteenpurkauksina.
Lue lisää: Alistumisen tunnelukko: Kun oma tahto on hukassa
13. Uhrautumisen tunnelukko
Uhrautumisen skeemaan kiinni jäänyt laittaa toistuvasti toisten tarpeet omiensa edelle, koska hän ei halua tuottaa toisille pettymystä tai harmia. Myös syyllisyydentunteiden välttely saa jättämään omat tarpeet huomiotta.
Toisten tarpeisiin vastaaminen ei ole seurausta toisten esittämistä vaatimuksista vaan on ennemminkin lähtöisin henkilön sisäisistä tunteista – syyllisyydestä ja toisia kohtaan koetusta myötätunnosta.
Uhrautumisen tunnelukko on sukua läheisriippuvuudelle.
Lue lisää: Uhrautumisen tunnelukko: ”Kenen elämää elän?”
14. Hyväksynnän haku
Hyväksynnän haku on tunnelukko eli skeema, joka viittaa toimintatapoihin, joilla tavoitellaan huomiota, hyväksyntää tai tunnustusta muilta.
Itsearvostus riippuu ennen kaikkea toisilta saadusta hyväksynnästä eikä niinkään esimerkiksi omien arvojen tai tavoitteiden mukaisesta toiminnasta.
Hyväksyntää toisilta hakeva saattaa päätyä pienoiseksi kameleontiksi ja muuttaa niin käyttäytymistään ja ulkoista olemustaan aina sen mukaan, minkä hän arvelee eniten miellyttävän kulloistakin seuraa.
Lue lisää: Hyväksynnän haku: Tunnelukko joka saa ihmisen tavoittelemaan tunnustusta ja hyväksyntää muilta
5. Ylivalppaus ja estoisuus eli tunnelukot 15–18
Ylivalppaus kohdistuu tulevaisuuden uhkiin ja vaaroihin. Toiveikkuuden sijaan elämässä vallalla on pessimismi. Estoisuus näkyy jäykkinä korrektin käyttäytymisen sääntöinä ja spontaanin tunneilmaisun tukahduttamisena.
Tähän teemaan liittyvät tunnelukot ovat:
15. Pessimistisyyden tunnelukko
Kielteisyyden ja pessimistisyyden skeema viittaa elämän mittaiseen, piintyneeseen tapaan suhtautua asioihin negatiivisesti ja vähätellä positiivisia näkökulmia.
Vaikka asiat sujuisivat juuri nyt hyvin – tai ehkä juuri sitä suuremmalla syyllä – kielteisyyden tunnelukko saa ajattelemaan, että ihan pian kaikki kuitenkin menee pahemman kerran pieleen.
Kielteisyyden tunnelukko näkyy jatkuvana valittamisena, kroonisena huolestuneisuutena ja kyvyttömyytenä tehdä päätöksiä.
Lue myös:
- Pessimistisyyden tunnelukko saa ihmisen keskittymään elämän varjopuoliin
- Pessimisti sen tietää: ”Asiat menevät pieleen ja toiveet eivät toteudu”
16. Emotionaalinen estyneisyys
Emotionaalisen estyneisyyden tunnelukko estää ihmistä hyppäämästä spontaanisti seikkailuun tai ilmaisemaan tunteitaan. Hän haluaa välttää (olettamaansa) kritiikkiä, häpeää tai kontrollin menetystä.
Tunne-elämältään estyneellä on vaikeuksia ilmaista niin myönteisiä kuin kielteisiä tunteita. Myös omien tarpeiden ja toiveiden julki tuominen on vaikeaa.
Rationaalisuus näyttelee elämässä kohtuuttoman suurta osaa, tunteiden kustannuksella.
Lue lisää:
- Emotionaalinen estyneisyys – tunnelukko, joka tekee omien tarpeiden ilmaisemisesta vaikeaa
- Estynyt persoonallisuus – jatkuvaa huonommuuden ja riittämättömyyden tunnetta
17. Vaativuuden tunnelukko
Vaativuuden skeema saa ihmisen vaatimaan paljon niin itseltään kuin toisiltaan.
Ei riitä, että tehtävät hoidetaan vähän sinnepäin tai edes tarpeeksi hyvin vaan lopputuloksen on oltava juuri suunnitellun mukainen. Jos asiat eivät sujukaan ennakko-odotusten mukaisesti, seurauksena on armotonta kritiikkiä ja häpeän tunteita.
Itsearvostus on vaativuuden tunnelukkoon jääneellä usein kiinni nimenomaan suorituksista. Ei riitä, että vain on.
Taustalla saattaa vaikuttaa vanhemmilta saatu ehdollinen hyväksyntä: olet vain niin hyvä kuin viimeisin koulutodistuksesi tai suoriutumisesi harrastuksen parissa.
Elämässä on paljon sääntöjä ja jäykkiä käsityksiä oikeasta ja väärästä.
Lue lisää vaativuudesta ja vaativuuden tunnelukosta:
- Vaativuuden tunnelukko – täydellinen suoritus on oman arvon mitta
- Vaativa persoonallisuus tavoittelee täydellisyyttä, järjestystä ja kontrollia
18. Rankaisevuuden tunnelukko
Rankaisevuuden skeemaan kuuluu ajatus siitä, että ihmisiä kuuluu rangaista tekemistään virheistä. Tunnelukkoon liittyy paljon vihaisuutta ja kärsimättömyyttä tilanteissa, joissa ihminen itse tai joku toinen ei onnistu täyttämään hänelle asetettuja odotuksia.
Virheiden anteeksiantaminen on vaikeaa. Lieventävien asianhaarojen, kuten epäkiitollisten olosuhteiden, väsymyksen tai ihmisen yleisen epätäydellisyyden, hyväksyminen on vaikeaa.
Epäonnistuessaan tai muuten vaikeissa olosuhteissa ihminen ei ehkä edes kaipaa sääliä, sillä hän saattaa pitää kohtaloaan ansaittuna. Samasta syystä säälin tunteet tai myötätunnon osoittaminen toisia ihmisiä kohtaan ei ole luontevaa.
Lue lisää: Rankaisevuuden tunnelukko: ”Tekojen seuraukset on kannettava aina”
Mitkä tunnelukot ovat hallitsevia omassa elämässäsi? Ota asiasta selvää tekemällä TUNNELUKKOTESTI.
LÄHTEETMielenterveystalo: Tunnelukkojen omahoito
schematherapy.com
tunnelukkosi.fi
Young, J. E., Klosko, J. S. & Weishaar, M. E. (2003). Schema Therapy. A Practioner’s Guide. New York: The Guilford Press.
Young Schema Questionnaire
Kaikki tunnelukot:
- Hylkäämisen tunnelukko: ”Lopulta jään kuitenkin yksin”
- Vaativuuden tunnelukko – täydellinen suoritus on oman arvon mitta
- Ulkopuolisuuden tunnelukko: Kun olo on kuin vierailijalla toiselta planeetalta
- Alistumisen tunnelukko: Kun oma tahto on hukassa
- Oikeutuksen tunnelukko: ”Olen tärkein ja ansaitsen erityiskohtelua”
- Vajavuuden tunnelukko: ”En kelpaa ja olen huonompi kuin muut”
- Kaltoinkohtelun tunnelukko: ”Lopulta minut kuitenkin petetään”
- Tunnevaje: Tunnelukko, joka saa ajattelemaan, ettei ole erityinen kenellekään
- Emotionaalinen estyneisyys – tunnelukko, joka tekee omien tarpeiden ilmaisemisesta vaikeaa
- Pessimistisyyden tunnelukko saa ihmisen keskittymään elämän varjopuoliin
- Riippuvuuden tunnelukko: ”Joku toinen osaa huolehtia minusta paremmin kuin minä itse”
- Epäonnistumisen tunnelukko: ”Pieleen menee kuitenkin”
- Hyväksynnän haku: Tunnelukko joka saa ihmisen tavoittelemaan tunnustusta ja hyväksyntää muilta
- Riittämätön itsekontrolli: Tunnelukko, joka johtaa epämukavuuden välttelyyn
- Suojattomuuden tunnelukko: ”Maailma on vaarallinen paikka”
- Kietoutuneisuus: Tunnelukko, joka vaikeuttaa vastuun ottamista omasta elämästä
- Uhrautumisen tunnelukko: ”Kenen elämää elän?”
- Rankaisevuuden tunnelukko: ”Tekojen seuraukset on kannettava aina”
Tutustu myös:
- Oletko liian kiltti? Tee kiltteystesti
- Olenko narsisti? Testi paljastaa, kuinka paljon sinussa on narsistisia piirteitä
- Oletko optimisti vai pessimisti? Tee testi!
- Persoonallisuushäiriö on lapsuudessa alkaneen kehityksen tulos – myös biologia ja perintötekijät vaikuttavat
- Voiko ihminen muuttua, jos vain päättää niin?
- Empaatikko tuntee toistenkin tunteet
Ihan mahtavia artikkeleita jotka auttavat vaikealla kivisellä tiellä omaksi itsekseen. Ei itsekkäästi vaan vihdoin ja viimein terveellä tavalla itseä lempeästi rakastaen ja arvostaen.
Kiitos Mimmu! Juuri tämän takia Evermind on olemassa. Että osaisimme ja lopulta uskaltaisimme olla tässä maailmassa omanlaisiamme. 🙂
Hyvä kirjoitus kiitos.
Haluaisin nostaa syitä esiin laajemmassa kuvassa.
Tunnelukot syntyvät kokemuksista ja se on itse suojelu vaiston tuoma ilmiö kun hyväksyntää ei yhteiskunta ole tarjonnut oikeastaan kenellekään koskaan.
Esimerkiksi tuon asenteen ja arvot.
Henkinen pahoinvointi on yhteiskunnan tarjoama ympäristö monella eri alalla ja toiminnan tasolla joista ne tulevat kotiin ja perheisiin ja siten kasvatukseen ja kaikille elämän aloille.
Lastensuojelu on hyvä esimerkki.
Pelkästään tutkimukset eivät avaa ongelmaa kokonaisuudessa ja karmeudessaan.
Niiden kautta asiaa on helpompi kuitenkin lähestyä ja nähdä koko ilmiön laajuus.
Rakenteellinen syrjintä ja rasismi.
Elämä joka perustuu pelkoon luo otollinen pohjan tunnelukoille. Henkinen kidutus ja väkivalta nouseekin tutkimusten kautta yhdeksi asenteeksi ja arvoksi lastensuojelun kohdalla kun siitä tuli rinnakkain fyysisen väkivallan korvaava toiminta tapa ja kulttuuri Suomeen ja levisi kaikille elämän tasoille sen mukana.
Se että haluttiin tehdä hyvää, kääntyi että kaikki alkoivat tehdä kilpaa pahaa ja syyttivät siitä lapsia ja nuoria. Poliisi, poliitikot, puolueet, valtaa pitävät, johtajat ja muut valtaa käyttävät uskonnon ym harjoittajat alkoivat luoda siitä jopa aivopesun kautta mielenterveys ongelmia kaikille.
Voidaan osoittaa suoraan syy ja seuraus yhteys kiistatta tunnelukkoihin myös lakien ym kautta.
Kaapissa ololle löytyy siitä vahvin peruste joka osoittaa ihmisten vainosta tuli vallan kautta lyömä ase ja siten myös mielivallan väline.
Ei siis ole ihme jos itsemurhat ja ahdistus sekä mielenterveys pettää tällaisen ympäristö kulttuurin takia.
Terapiat ei aukaise lukkoja. Ne oikeastaan vain hakee selityksiä niille. Siksi heidän omat tunne lukot ovatkin alalle ajaneet tutkijoita paljon.
Asiaa he eivät ole kuitenkaan voineet korjata.
Siihen löytyy monta syytä lisää.
Ura, työpaikka, ympäristö, poliittinen ja päättäjien valta sekä asenteet sekä lait ym.
Sen takia asia luo tunnelukkoja kun ne on tabuja, joihin ei uskalleta suoraan vaikuttaa mutta asenteellinen syrjintä joka on rikos jää usein tutkimatta. Syyt on siihen selvät. Ei valtaa jaeta ja anneta syrjityille koska se kaataisi hallinnon koneiston ja he joutuisivat joukkotuhostaan vastaamaan oikeuteen jokainen itsekin. Maan tapana asiaa voi pitää suoraan ja se vaikuttaa myös jokaisen elämään miten haluaa sen elää. Avoimena vai orjana ja alistuvana. Henkinen väkivalta koneisto pitää siitä huolen jos asia nousee esiin he toimivat puolustaakseen valtaansa ja asenteitaan koneistonsa avulla.
Jokainen voi miettiä ympäristössään asiaa lähemmin ja löytää nämä asenne ja arvo esimerkit käytännössä mihin se on johtanut.
Pelko ohjaa ihmisiä suojelemaan itseään ja kun se tapahtuu viranomaisten ja päättäjien kautta ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luoda kulissi ja elää sen mukaisesti.
Poliisi on yksi suuremmista vaikuttajista joka tuo omia näkemyksiä esiin syyllistämällä lapset ja nuoret rikollisiksi ja suljettavaksi laitoksiin ym. Ei tarvitse kysyä miksi tai milloin näin on tapahtunut. Pitää kysyä mitä varten he valehtelevat ja vääristävät toimintaa joka on itse sen ongelman alkuun laittanut.
Viime viikolla viimeksi asia tuli esiin mediassa.
Rikospoliisi sanoi lapset ja nuoret pitäisi laittaa vankilaan tai kasvatus laitoksiin jne…
Miettikää syitä ja seurauksia mitä he ovat aikaan saaneet ja lastensuojelun ongelmat ym ovat seurauksena siitä suoraan lähtöisin.
Onko asenne ja arvot heillä ihmisyyttä kunnioittavia ja perustuslain mukaisia olleet.
Mielestäni eivät ole olleet. Harvoin joutuvat puheistaan ym vastuuseen. Se on maan tapa.