Onko kirjaimilla sinun mielestäsi väri? Tai sanoilla maku? Missä tiistai sijaitsee? Kysymykset saattavat vaikuttaa kummallisilta, mutta niitä kaikkia yhdistää ilmiö nimeltään synestesia.
Synestesia lyhyesti
Synestesia tarkoittaa ilmiötä, jossa yhden aistialueen aktivoituminen saa aikaan jonkin toisen aistialueen spontaanin aktivoitumisen samaan aikaan.
Ilmiötä saattaa selittää hermosolujen synaptisten yhteyksien tavallista suurempi määrä sekä havaitsemiseen osallistuvien aivoalueiden kesken tapahtuva ristiinkytkentä.
Noin 2–4 %:lla ihmisistä on synesteettisiä kokemuksia.
Yleisin tyyppi on nimeltään grapheme-color. Siinä kirjaimet ja numerot ovat kokijalleen aina tietyn värisiä.
Kyseessä ei ole sairaus vaan ominaisuus.
Mitä on synestesia?
Minusta äng-äänne tuntuu toffeelta, kevät on keltainen, pehmeän väri on harmaa ja Ave Marian ensimmäiset tahdit saavat minut näkemään viininpunaista.
Voisikohan kyseessä olla synestesia vai muuten vain vilkkaan mieleni into luoda mielleyhtymiä ja aistien rajoja ylittäviä elämyksiä?
Vastaus löytynee, kun lähdetään tutkimaan, mistä ilmiössä tarkalleen ottaen on kysymys.
Synestesia-sanan (engl. synesthesia) juuret ovat kreikan kielessä: syn tarkoittaa yhdessä ja aesthesis tarkoittaa tuntemusta.
Synestesiassa yhden aistialueen aktivoituminen saa aikaan jonkin toisen aistialueen spontaanin aktivoitumisen samaan aikaan. Sen seurauksena henkilö kokee, että hänen aistinsa sekoittuvat toisiinsa.
Tämän taipumuksen omaava henkilö siis reagoi aistiärsykkeeseen yhtä aikaa sekä tyypillisellä että epätyypillisellä tavalla.
Hän saattaa esimerkiksi maistaa jonkin maun tietyn muodon nähdessään tai B-kirjaimesta tulee vaikkapa keltainen tai pasuunalla soitettu sävel tuntuu siltä kuin joku painaisi kämmenellä paljasta ihoa.
Eri synestesiatyyppejä
Aistit voivat kietoutua toisiinsa lukuisin eri tavoin. Kuuleepa väitettävän, että niitä olisi ainakin 80 tai jopa vielä enemmän. Yleisimpiä ovat:
Kirjaimet ja numerot saavat värin (grapheme-color)
Tässä yleisimmässä synestesiatyypissä kirjaimet ja numerot näkyvät väreinä. Lauseista voi näin muodostua varsinainen värien sinfonia.
On muun muassa huomattu, että monelle synesteetikolle A-kirjain on punainen, mutta aina ei toki näin ole.
Musiikkia ja ääntä väreissä (chromesthesia)
Chromesthesiassa sävelet tai äänet nähdään väreinä.
Tämän tyypin arvellaan olevan melko yleinen muusikkojen keskuudessa. Esimerkiksi Jean Sibeliuksesta kerrotaan tarinaa, kuinka hänen mielessään räsymaton värit soivat sävelinä.
Kokonaisuus järjestyy kolmiulotteiseen tilaan (spatial sequence tai time-space synestesia)
Tiettyjä järjestystä noudattavat kokonaisuudet – monesti aikaa kuvaavat yksiköt kuten kuukaudet, viikonpäivät ja kellonajat, mutta myös numerot, kirjaimet ja konseptit – järjestyvät henkilön mielessä kolmiulotteiseen tilaan jollain tietyllä tavalla. Esimerkiksi kuukaudet voivat järjestyä kehän muotoon henkilön ympärille.
Frontiers in Psychology -lehden synestesiaa valottavassa artikkelissa kerrotaan, että siinä missä toisilla kuukaudet sijaitsevat aina samassa kohdassa, toisilla niiden sijainti voi muuttua sen mukaan, mitä kuukautta eletään.
Samaisessa artikkelissa kerrotaan myös ihmisestä, jonka kuukaudet sijaitsevat eri paikoissa sen mukaan, lukeeko vai kuuleeko hän kuukauden nimen.
Ääni aiheuttaa tuntemuksen kehossa (auditory-tactile synestesia)
Tässä synestesian muodossa tietty ääni tai sana aiheuttaa tietyn reaktion iholla tai muualla kehossa.
Esimerkiksi sana ”sihistä” voi tuntua pehmeän hiusharjan vedoilta käsivarressa. Tai pianon matala C tuntuu siltä kuin joku taputtaisi lämpimällä kädellä päälakea.
Synestesiasta puolestaan ei ole kyse silloin, kun esimerkiksi musiikki liikuttaa niin paljon, että iho nousee kananlihalle.
Kirjaimilla, numeroilla ja sanoilla on luonne (personification)
Tässä tyypissä kirjaimilla, numeroilla tai vaikkapa viikonpäivillä ja kuukausilla on kaikilla omanlaisensa persoonallisuus.
Esimerkiksi G-kirjain voi olla pöyhkeä ja ylipainoinen aristokraatti, maanantai hiljainen ja sopuisa kirjastovirkailija ja numero 1 ihmiskunnan hyvyyteen uskova ja pohjoismaista hyvinvointivaltiota kannattava pian eläköityvä äidinkielen opettaja.
Sanoilla on maku (lexical–gustatory synesthesia)
Tämä synestesian muoto yhdistää tiettyihin sanoihin aina saman maun. Tiettävästi kyseessä on ilmiön harvinaisin muoto.
Mielenkiintoista kyllä, sana voi yhdistyä makuun jo siinä vaiheessa, kun sanaa vasta yritetään palauttaa mieleen.
Encyclopedia of Neuroscience -kirjassa kerrotaan tapauksesta, jossa nainen yritti palauttaa mieleensä sanan fonografi. Fonografi maistuu naisen mielestä hollantilaiselle suklaalle. Nainen alkoi maistaa suklaan maun suussaan ennen kuin hän kykeni muistamaan itse sanan.
Sanoihin yhdistyville mauille on tyypillistä, että ne eivät ole geneerisiä (esimerkiksi makea, karvas) vaan erittäin tarkkoja.
Esimerkiksi muuan synesteetikko on sitä mieltä, että nimi Adrian maistuu Caesar-kastikkeella kostutetulle salaatinlehdelle. Toisen mielestä sana part (osa) maistuu kananuudelikeitolle. Kolmannen mielessä sanaan jail (vankila) yhdistyy kylmän ja kovan pekonin maku.
Synestesia kulkee suvussa
Synestesia ei ole kovin yleinen ilmiö, mutta silti Suomenkin kokoisesta maasta synesteetikkoja löytyy ainakin 100 000: arvioiden mukaan ihmisistä 2–4 prosentilla olisi synesteettisiä kokemuksia.
Synestesiaa esiintyy suvuittain, joten kyseessä lienee ainakin osittain periytyvä ilmiö. Eräässä tutkimuksessa (joskin pienessä) 43 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kertoi, että heidän lähisuvustaan löytyy lisää synesteetikkoja.
Taipumuksen luultiin pitkään olevan paljon yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa. Naisia synesteetikkojen joukossa arvioitiin 1990-luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan olevan kuusinkertaisesti miehiin nähden. Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa olettamus kuitenkin osoitettiin vääräksi.
Toinen virhekäsitys liittyy kätisyyteen. Monesti näkee väitettävän, että vasenkätisistä löytyisi enemmän synesteetikkoja kuin oikeakätisistä. Sussexin yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että oletus ei pidä paikkaansa.
Monien taiteilijoiden tiedetään olevan synesteetikkoja.
Aiemmin mainitun Jean Sibeliuksen lisäksi muusikoiden keskuudessa taipumusta esiintyy yleisemminkin: muun muassa Duke Ellington, Lady Gaga, Pharrell Williams ja säveltäjä Franz Liszt tiedetään synesteetikoiksi.
Muita tunnettuja synesteetikkoja ovat muun muassa filosofi Ludwig Wittgenstein, näyttelijä Geoffrey Rush ja Nobel-palkittu fyysikko Richard Feynman.
Onko moniaistimus totta vai vilkkaan mielikuvittelun tuotos?
Jutun alussa esitin itselleni kysymyksen, mahdanko olla synesteetikko, kun äng-äänne saa ajattelemaan toffeeta ja Ave Maria hehkuu viininpunaisena.
Tieteellisen tutkimuksen perusteella on alkanut vaikuttaa selvältä, että synesteettiset aistimukset ovat kokijalleen todellisia aistimuksia – eivät vilkkaan mielikuvituksen tuotetta. Adrian todella maistuu Caesar-kastikkeelta salaatinlehdellä ja fonografi hollantilaiselta suklaalta.
Aivotutkijat uumoilevat, että taustalla saattaa vaikuttaa eri aivoalueiden ”hyperkonnektiivisuus” eli synesteetikoilla saattaa olla hermosolujen välisiä synaptisia kytkentöjä keskivertoa enemmän. Myös eräänlaista ristiinkytkentää arvellaan tapahtuvan havaitsemiseen osallistuvien aivoalueiden välillä.
Mitä tarkemmin asiaa mietin, en usko, että kyseessä on omalla kohdallani varsinainen synestesia.
Pystyn kyllä vaivatta keksimään, että maanantai on säyseä kirjastovirkailija ja G-kirjain pullea aristokraatti, mutta mielleyhtymät muodostuivat asioiden välille vasta pienen – ja kieltämättä viihdyttävän – pohdiskelun ja makustelun jälkeen.
Huomenna saatankin jo sitä paitsi kuvitella, että maanantai onkin ruostunut potkukelkka. Synesteetikolle tietty aistiärsyke saa joka kerta aikaan samanlaisen eri aistit toisiinsa sekoittavan kokemuksen: hänelle maanantai olisi aina kirjastovirkailija.
Synestesiataitoja voi harjoitella, tavallaan
Jokainen pystyy rakentamaan mielleyhtymiä asioiden välille. Kun aikansa jankkaa itselleen, että A-kirjain on punainen, alkaa se varmasti näkyä mielikuvissa punaisena.
Sen sijaan, että kyseessä olisi silloin synestesia, ennemminkin voisi puhua ajattelutaitojen kehittämisestä ilmiön ideaa hyödyntäen.
Synestesiaa tosin voivat kokea myös ihmiset, joilla ominaisuutta ei ole luonnostaan. Ihan omin avuin se ei kuitenkaan onnistu, mutta psykedeelien (LSD, psilosybiini yms.) avulla kyllä.
Voiko taipumuksesta seurata mitään kielteistä?
Synestesia on monelle kokijalleen niin kiinteä osa itsenä olemista, että he eivät edes ajattele koko asiaa.
Joitakuita voimakkaat mielleyhtymät saattavat ärsyttää silloin, kun ne häiritsevät keskittymistä käsillä olevaan tehtävään.
Älykkyyteen taipumus ei tiettävästi vaikuta suuntaan tai toiseen. Numeroiden muistamisessa synesteetikoilla saattaa joskus olla hankaluuksia. Myös oikea ja vasen sekoittuvat helposti.
Haluatko selvittää, voisitko sinä olla synesteetikko? Kokeile synestesiatestejä (englanniksi)
Kokemuksia elävästä elämästä
Synestesia saa niin monta ilmiasua kuin on sen kokijoita. Muun muassa tällaisiksi kokemuksia on kuvattu.
”Tämä voi kuulostaa vähän hullulta, mutta viihdyn pitkiä aikoja kuunnellen musiikkia silmät kiinni ja katsellen värien liikettä. Se on kuin kaunis, juoneton elokuva, joka alkaa näkyä päässäni heti, kun kuulen musiikkia.” (laulaja Diandra Flores synestesiastaan Seura-lehdelle)
”Taria Camerino kokee maailman makujen kautta. Hän maistaa musiikin, värit, muodot ja jopa ihmisten tunteet. Hänestä on vaikea muistaa, miltä asiat näyttävät tai kuulostavat, mutta hän pystyy välittömästi tunnistamaan ne makuina. ‘En tiedä, miltä laatikko tai vihreä näyttävät, jos ne eivät ole suoraan silmieni edessä. Mutta tiedän, miltä ne maistuvat.’” (ote artikkelista NPR-sivustolta)
”Mulle ajanjaksot ovat olleet jo lapsesta asti tietyn värisiä ja muotoisia. Esimerkiksi mun oma eletty elämä on tietyn muotoinen, eri kohdissa eri värinen kiemura, samoin vuoden kierto, viikko ja vuorokauden tunnit ovat aina tietyn värisiä ja ”muotoisia”, esim. osa on aina ”notkossa”, osa ”ylämäessä”, osa kaarteessa.” (vierailija Vauva-lehden keskustelupalstalla)
”Sunnuntai on melkein takaraivossani kiinni, keskiviikko on todella lähellä kasvoja. Lisäksi numerot näkyvät pienentyvässä jonossa, kuukaudet supussa ja sekamelskana osittain päällekkäin.” (Aino Kauranen opinnäytetyössään)
”Kitaramusiikki harjaa pehmeästi Carol Cranen nilkkoja. Viulun äänen hän kuulemisen lisäksi tuntee kasvoillaan. Trumpetin ääni taas tuntuu selässä ja niskassa.” (kuvaus APA:n artikkelissa)
LÄHTEETBarnett, K. J., Finucane, C., Asher, J. E., Bargary, G., Corvin, A. P., Newell, F. N., & Mitchell, K. J. (2008). Familial patterns and the origins of individual differences in synaesthesia. Cognition, 106(2), 871–893. https://doi.org/10.1016/j.cognition.2007.05.003
Baron-Cohen, S., Burt, L., Smith-Laittan, F., Harrison, J., & Bolton, P. (1996). Synaesthesia: Prevalence and Familiality. Perception, 25(9), 1073–1079. https://doi.org/10.1068/p251073
Brang, D., & Ramachandran, V. S. (2011). Survival of the Synesthesia Gene: Why Do People Hear Colors and Taste Words? PLoS Biology, 9(11), e1001205. https://doi.org/10.1371/journal.pbio.1001205
Jonas, C. N., & Price, M. C. (2014). Not all synesthetes are alike: spatial vs. visual dimensions of sequence-space synesthesia. Frontiers in Psychology, 5. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2014.01171
Simner, J. (2009). Lexical-Gustatory Synesthesia. Encyclopedia of Neuroscience. SpringerLink.
Simner, J., & Carmichael, D. A. (2015). Is synaesthesia a dominantly female trait? Cognitive Neuroscience, 6(2–3), 68–76. https://doi.org/10.1080/17588928.2015.1019441
Sussexin yliopisto: Synaesthesia research
Artikkelin kuvat: Harry Quan ja davisuko/Unsplash
