Riippuvuuden tunnelukko saa ihmisen uskomaan, että hän ei kykene huolehtimaan itse asioistaan ja että joku toinen tietää aina paremmin.
MIKÄ ON TUNNELUKKO? ”Tunnelukko eli skeema on lapsuudessa tai nuoruudessa alkunsa saanut ja aikuisuudessa ihmistä itseään sekä hänen ihmissuhteitaan vahingoittava laaja ja läpitunkeva muistojen, tunteiden ja fyysisten tuntemusten kokonaisuus.”
– psykoterapeutti Jeffrey E. Young, skeematerapian perustaja
Mikä on riippuvuuden tunnelukko?
Riippuvuuden tunnelukkoon eli skeemaan (engl. dependence/incompetence) liittyy usko omasta kyvyttömyydestä huolehtia itsenäisesti itsestään ja erilaisista arjen askareista.
Tunnelukko voi ilmetä myös kyvyttömyytenä tarttua toimeen ja vaikeutena tehdä päätöksiä.
Ihminen saattaa aidosti uskoa, että joku toinen kuin hän itse on pätevämpi ohjaamaan hänen elämäänsä ja tekemään sitä koskevat tärkeät ja vähemmän tärkeät päätökset:
”Luulin, että pinkki pusero pukisi minua parhaiten, mutta ystävä/seurustelukumppani/äiti kaiketi kuitenkin tietää paremmin, että keltainen on parempi valinta.”
”Kaikkein eniten haluaisin lukemaan eläinlääkäriksi, mutta kyllä vanhemmat/puoliso/sisko/kummi tietää paremmin, että viisainta on silti keskittyä kaupalliseen alaan.”
Arjen pyörittäminen omin toimin saattaa tuntua ihan absurdilta ajatukselta. ”Minäkö muka kykenisin vaihtamaan palohälyttimen paristot/tekemään makaronilaatikkoa/solmimaan sähkösopimusta…Ha!”
Miten riippuvuuden tunnelukko näkyy käytännön elämässä?
Koska riippuvuuden tunnelukosta kärsivä ei usko itse pystyvänsä hoitamaan asioitaan, huolehtimaan velvollisuuksistaan, ratkomaan erilaisia käytännön pulmia tai tekemään päätöksiä, hän jähmettyy sijoilleen ja odottaa jonkun toisen tarttuvan toimeen puolestaan – hän antautuu tunnelukolle.
Riippuvuuden tunnelukosta kärsivä voi käyttää selviytymismekanisminaan myös välttelyä. Jos ei tee mitään uutta – esimerkiksi opettele ajamaan autoa tai seisomaan käsillään – silloin omaa avuttomuuttaan ei tarvitse kohdata ensinkään.
Tunnelukon ylikompensoiminen puolestaan tarkoittaa täysin tunnelukon vastaista toimintatapaa. Riippuvuuden tunnelukkoaan ihminen voi ylikompensoida heittäytymällä niin täydellisen itsenäiseksi, että hän ei kysy neuvoa tai pyydä apua keneltäkään edes silloin, kun olisi pelkästään järkevää kääntyä toisten puoleen.
Skeematerapian perustaja Jeffrey E. Youngin kehittämässä tunnelukkotestissä riippuvuuden tunnelukkoa kartoitetaan seuraavanlaisten väittämien avulla:
- En usko, että pystyisin arjen pyörittämiseen itsenäisesti.
- Tarvitsen muita ihmisiä jokapäiväisessä elämässä pärjäämiseen.
- En selviä kovin hyvin yksin.
- Uskon, että toiset ihmiset pystyvät huolehtimaan minusta paremmin kuin itse pystyisin.
- Minun on vaikea tarttua johonkin konkreettiseen toimeen, jos joku ei ole neuvomassa minua.
- Pidän itseäni riippuvaisena ihmisenä, mitä tulee jokapäiväisistä toimista selviämiseen.
- Möhlin kaikessa mihin ryhdyn niin työssä (tai koulussa) kuin vapaalla.
- Olen taitamaton melkein kaikilla elämänaloilla.
- Jos luotan omaan arvostelukykyyni, päädyn tekemään vääriä päätöksiä.
- Minulta puuttuu tervettä arkijärkeä.
- Arvostelukykyyni erilaisissa arjen tilanteissa ei voi luottaa.
- En usko kykyyni ratkaista eteeni tulevia arjen ongelmia.
- Tarvitsen elämääni jonkun, jolta voin pyytää neuvoa erilaisissa käytännön asioissa.
- Mitä tulee arjen velvollisuuksiin, tunnen itseni niiden suhteen enemmän lapseksi kuin aikuiseksi.
- Arjen velvollisuudet tuntuvat minusta musertavilta.
Mistä riippuvuuden tunnelukko johtuu?
Tunnelukkojen taustalla vaikuttavat usein lapsuuden täyttymättä jääneet emotionaaliset tarpeet ja monesti myös muunlaiset vaikeat ja vahingoittavat kokemukset.
Aina taustalta ei kuitenkaan löydy traumoja tai vaikeaa lapsuutta. Riippuvuuden tunnelukosta kärsivän lapsuus on itse asiassa voinut olla täysin päinvastainen:
Häntä on saatettu pitää kuin kukkaa kämmenellä ja suojella ”vaaroilta” silloinkin, kun sellaisia ei ole edes ollut. Ylihuolehtivat vanhemmat ovat saattaneet tehdä lähes kaiken lapsensa puolesta.
Koska lapsi ei näin ollen päässyt kartuttamaan taitojaan ja saamaan onnistumisen kokemuksia, hänelle ei kehity taitoa eikä itseluottamusta hoitaa asioita aikuistuttuaankaan.
Voiko riippuvuuden tunnelukosta oppia pois?
Tunnelukko on ihmiselle tuttu selviytymiskeino, johon hän on turvautunut koko elämänsä. Siksi kaikki tunnelukot – myös riippuvuus – ovat sitkeää sorttia. Silti sen kanssa on mahdollista opetella elämään sovussa.
Matkalla sopuun on ensinnäkin tieto valtaa, Omiin tunnelukkoihin on siis syytä tutustua. Evermindin tunnelukkotestin avulla saat selville, kuinka suurta osaa riippuvuus näyttelee omassa elämässäsi.
Myös tavallinen arki on erinomainen opas tunnelukkoihin ja niiden aikaansaamiin toimintatapoihin. Opettele siis tarkkailemaan itseäsi erilaisissa tilanteissa.
Kun seuraavan kerran esimerkiksi törmäät tehtävään, jonka edessä olet tottunut nostamaan kätesi pystyyn, ota pieni aikalisä ja mieti, osaisitko ehkä sittenkin – tai olisiko sinun ainakin mahdollista oppia. Tutki rauhassa ja ajan kanssa ohjetta, reseptiä tai opaskirjaa ja etene askel kerrallaan.
Kaulaliinan neulominen aloitetaan luomalla silmukat… Riisipuuroon neljälle tarvitaan 2 desiä riisiä… Puun kaatamiseen tarvitaan moottorisaha… tai no, puun kaatoon lienee kuitenkin viisainta pyytää ammattilainen apuun, jos et ole sellainen itse.
Kokeile mokata, edes pienesti. Neulo se kaulaliina, polta puuro pohjaan. Tee jotain muuta, jossa tiedät olevasi surkea. Huomaat, että mokaan ei kuole. Sitä paitsi seuraavasta kaulaliinasta tulee taatusti jo parempi.
Kaikkia tunnelukkoja voidaan työstää myös psykoterapiassa. Erityisesti terapiatyön ammattilaisille tarkoitetussa Schema Therapy. A Practitioner’s Guide -kirjassaan Young kuitenkin muistuttaa riippuvuuden tunnelukon käsittelemiseen liittyvästä haasteesta:
Psykoterapiassa terapeutti ja asiakas miettivät yhdessä terapialle asetettavia tavoitteita. Riippuvuuden tunnelukosta kärsivälle se voi olla erittäin vaikeaa, koska hänellä ei välttämättä ole riittävän selkeää käsitystä siitä, mikä hänelle olisi parhaaksi. Siksi hän mieluiten jättäisi tavoitteidenkin asettamisen kokonaan terapeutin tehtäväksi.
LÄHTEETYoung, J. E., Klosko, J. S. & Weishaar, M. E. (2003). Schema Therapy. A Practioner’s Guide. New York: The Guilford Press.
Mielenterveystalo: Tunnelukkojen omahoito
schematherapy.com
Muut tunnelukot:
- Hylkäämisen tunnelukko: ”Lopulta jään kuitenkin yksin”
- Vaativuuden tunnelukko – täydellinen suoritus on oman arvon mitta
- Ulkopuolisuuden tunnelukko: Kun olo on kuin vierailijalla toiselta planeetalta
- Alistumisen tunnelukko: Kun oma tahto on hukassa
- Oikeutuksen tunnelukko: ”Olen tärkein ja ansaitsen erityiskohtelua”
- Vajavuuden tunnelukko: ”En kelpaa ja olen huonompi kuin muut”
- Kaltoinkohtelun tunnelukko: ”Lopulta minut kuitenkin petetään”
- Tunnevaje: Tunnelukko, joka saa ajattelemaan, ettei ole erityinen kenellekään
- Emotionaalinen estyneisyys – tunnelukko, joka tekee omien tarpeiden ilmaisemisesta vaikeaa
- Pessimistisyyden tunnelukko saa ihmisen keskittymään elämän varjopuoliin
- Epäonnistumisen tunnelukko: ”Pieleen menee kuitenkin”
- Hyväksynnän haku: Tunnelukko joka saa ihmisen tavoittelemaan tunnustusta ja hyväksyntää muilta
- Riittämätön itsekontrolli: Tunnelukko, joka johtaa epämukavuuden välttelyyn
- Suojattomuuden tunnelukko: ”Maailma on vaarallinen paikka”
- Kietoutuneisuus: Tunnelukko, joka vaikeuttaa vastuun ottamista omasta elämästä
- Uhrautumisen tunnelukko: ”Kenen elämää elän?”
- Rankaisevuuden tunnelukko: ”Tekojen seuraukset on kannettava aina”
