Rentoutuskellunta tarjoaa irtioton aistiärsykkeistä – mutta mitä tiedetään sen vaikutuksista mieleen?

Rentoutuskellunta tuntuu mukavalta ja vapauttaa toviksi kiireistä, mutta jääkö siitä käteen muutakin kuin hyvä mieli? Millainen kokemus rentoutuskellunta on?

Rentoutuskellunta on viime vuosina voimakkaasti suosiotaan kasvattanut hyvinvointipalvelu.

Sen terveysvaikutuksia ei ole vielä tutkittu kovin paljon, mutta jotain on jo saatu selville.

Rentoutuskellunta näyttäisi vähentävän stressiä

Vuonna 2005 tehtiin kaikkiaan 27 tutkimusta kattanut meta-analyysi rentoutuskellunnan fysiologisista vaikutuksista sekä vaikutuksista suorituskykyyn ja kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin kokemukseen.

Koehenkilöitä analyysiin mukaan otetuissa tutkimuksissa oli kaikkiaan 449 ja heidän keski-ikänsä oli 29 vuotta.

Meta-analyysissä todettiin, että monien yksittäisten tutkimusten rajoituksista huolimatta näyttäisi siltä, että rentoutuskellunta tekee, mitä nimi lupaa: vähentää stressiä ja rentouttaa.

Fysiologisin mittauksin todettiin, että rentoutuskellunta  madalsi koehenkilöiden stressihormoni kortisolin tasoja sekä alensi verenpainetta.

Meta-analyysin tulosten perusteella kellunta parantaa lisäksi niin hyvinvoinnin kokemusta kuin suorituskykyä.

Rentoutuskellunta ”tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia”

Lähes vuosikymmen myöhemmin tehtiin satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa  haluttiin selvittää, mitä vaikutuksia rentoutuskellunnalla on nimenomaan terveisiin, työikäisiin ihmisiin.

Ruotsalaistutkimuksen koehenkilöt osallistuivat 7 viikkoa kestäneeseen ja kaikkiaan 12 kelluntaa sisältäneeseen kokeeseen. Osa 65 koehenkilöistä pääsi kellumaan ja osa päätyi jonotuslistalle eli kokeen kontrolliryhmään.

Kellujat täyttivät kunkin kellunnan jälkeen kyselylomakkeen, jossa kartoitettiin muun muassa koehenkilöiden stressin, masennuksen, ahdistuneisuuden, optimismin, tietoisen läsnäolon (mindfulness), energisyyden ja kivun kokemuksia sekä unen laatua.

LUE MYÖS: Painopeitto – ihmelääke unettomuuteen, ahdistuneisuuteen ja stressiin?

Tutkimuksen tulokset osoittivat selkeästi, että kellunta vaikutti koehenkilöihin myönteisesti kaikilla mitatuilla osa-alueilla:

Se vähensi selkeästi kiputuntemuksia, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, paransi unen laatua sekä lisäsi optimismia ja tietoista läsnäoloa.

Tutkijat toteavatkin, että rentoutuskellunta voisi olla hyödyllinen menetelmä ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa.

Myös vuonna 2020 tehdyssä, kaikkiaan 13 tutkimusta kattaneessa analyysissä todettiin, että rentoutuskellunnalla näyttäisi olevan myönteisiä vaikutuksia uneen niin terveiden kuin erilaisista sairauksista kärsivien keskuudessa.

Rentoutuskellunnasta tehtyjen tutkimusten tulokset ovat lupaavia. On kuitenkin muistettava, että tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat pieniä, minkä vuoksi virallisia ja lopullisia totuuksia kellunnan vaikutuksista on vielä liian varhaista lausua.

Kelluttajana Epsom-suola eli magnesiumsulfaatti

Rentoutuskellunnan mahdollistaa veden korkea suolapitoisuus. Kelluntatankeissa käytetään yleisesti Epsom-suolaa.

Enimmäkseen ulkoisesti käytettävällä Epsom-suolalla eli karvassuolalla väitetään sitä myyvien tahojen markkinointiteksteissä olevan mitä mielikuvituksellisimpia terveysvaikutuksia kipujen lieventämisestä detox-vaikutuksiin.

Kuuleepa väitteitä myös suolan suotuisista vaikutuksista ahdistuneisuuteen, masennukseen ja univaikeuksiin.

Suolan sisältämien mineraalien väitetään läpäisevän ihon osmoosin avulla. Detox-vaikutus taas saadaan markkinointiväitteiden mukaan ”käänteisen osmoosin” avulla, jolloin suola ”vetää” epäpuhtaudet kehosta ihon läpi.

Edellä kuvattu on hölynpölyä ja mahdolliset vaikutukset selittyvät plaseboefektillä.

Sisäisesti nautittuna Epson-suola auttaa muun muassa ummetukseen, mutta suolavedessä kellumalla samaa vaikutusta ei saada aikaan.

Rentoutuskellunnan yhteydessä Epsom-suola joka tapauksessa täyttää tärkeän tehtävän: ilman sen kelluttavaa vaikutusta rentoutuskellunnasta jäisi pois kellunta (ja sen myös rentoutus!).

Kellunta oli hiljainen, pimeä, yksityinen ja rauhallinen kokemus

Olen itse käynyt kellumassa muutaman kerran.

Ensimmäisellä kerralla lähdin kokeiluun uteliaana. Elämäntilanteeni oli tuolloin kiireinen ja stressaava ja tietenkin toivoin, että kellunta auttaisi rauhoittumaan ainakin hetkeksi.

Sain oman kelluntahuoneen, jossa oli itse kelluntatankin lisäksi suihku – ja ovessa onneksi lukko: Jo se tuntui rauhoittavalta, että kukaan ei ryntäisi huoneeseeni kesken kaiken.

Seurasin saamiani ohjeita. Laitoin tulpat kuiviin korviin, suihkun jälkeen kömmin tankkiin ja vedin kannen kiinni. Ahtaan paikan kammosta kärsivänä olin etukäteen miettinyt, ahdistaisiko tankki liikaa, mutta pelkoni osoittautuivat turhiksi. Isossa tankissa mahtuu hyvin liikkumaan ja istumaankin, jos kelluminen kyllästyttää.

Asetuin selinkelluntaan ja sovittelin pientä styroksikiekkoa pään alle tueksi. Pian totesin kuitenkin, että parhaan asennon saan niin, että ristin käteni niskan taakse.

Oli ihan hiljaista ja pilkkopimeää. Kehonlämpöinen vesikään ei juuri tuntunut ihoa vasten. Ei ihme, että kellunnan yhteydessä käytetään englanninkielisissä teksteissä osuvaa kirjainlyhennelmää REST (restricted environmental stimulation therapy).

Ensimmäinen kellunta oli toisaalta jännittävä, toisaalta rentouttava kokemus. Hengittelin kellunnan jälkeen rauhallisemmin ja yleensä kovin nopea puheenpartenikin vaikutti hidastuneen.

Toisella kerralla rentouduin niin perusteellisesti, että nukahdin. On muuten jännä tunne herätä vedessä täydestä unesta. Sen haluisin kokea uudelleen.

Kolmannella kerralla päässäni pyörivät niin monet ajatukset, että nukahtaminen jäi valitettavasti vain haaveeksi. Silti olo oli rennompi kellunnan jälkeen ja ajatusten vuoristoratakin rauhoittui kellunnan edetessä ainakin hetkeksi.