Rankaisevuuden tunnelukko on vääristymä, joka saa uskomaan, että virheistä kuuluu rangaista, olipa kyseessä sitten ihminen itse tai joku toinen.
Mikä on rankaisevuuden tunnelukko?
Rankaisevuuden tunnelukko (eng. punitiveness) on haitallinen ajattelun, tunteiden ja toiminnan vääristymä, johon liittyy paljon vihaisuutta ja kärsimättömyyttä. Näin on ennen kaikkea tilanteissa, joissa tunnelukosta kärsivä itse tai joku toinen ei onnistu täyttämään hänelle asetettuja odotuksia.
Virheiden anteeksiantaminen on rankaisevuuden tunnelukosta kärsivälle vaikeaa. Lieventävien asianhaarojen, kuten epäkiitollisten olosuhteiden, väsymyksen tai ihmisen yleisen epätäydellisyyden, hyväksyminen ei käy helposti.
Epäonnistuessaan tai muuten vaikeissa olosuhteissa ihminen ei ehkä edes kaipaa sääliä, sillä hän saattaa pitää kohtaloaan ansaittuna.
Samasta syystä säälin tunteet tai myötätunnon osoittaminen toisia ihmisiä kohtaan ei ole luontevaa.
Rankaisevuuden tunnelukosta kärsivän ajattelu on kaiken kaikkiaan hyvin ehdotonta ja mustavalkoista. Asiat ovat joko hyviä tai pahoja, väärin tai oikein.
Miten rankaisevuuden tunnelukko näkyy arjessa?
Tunnelukoista kärsivä käyttää erilaisia selviytymismekanismeja, jotka helpottavat oloa hetkeksi, mutta ajan myötä vain vahvistavat tunnelukkoa.
Selviytymismekanismit ovat kolmenlaisia. Rankaisevuuden tunnelukostakin kärsivä voi joko 1) antautua tunnelukolleen, 2) vältellä tai 3) ylikompensoida sitä.
Jos ihminen antautuu rankaisevuudelle, hän käyttäytyy tunnelukkonsa mukaisesti eli suhtautuu ankarasti ja ehdottomasti niin omiin kuin toisten tekemisiin. Hän uskoo, että virhettä – niin tahallista kuin tahatonta – on seurattava rangaistus, olivatpa olosuhteet millaiset hyvänsä.
Rankaisevuuden tunnelukkoa välttelevä kirjaimellisesti välttelee toisia ihmisiä, jottei vahingossakaan tulisi rangaistuksi mistään.
Tunnelukkoa ylikompensoidessaan ihminen puolestaan käyttäytyy täysin päinvastoin kuin voisi olettaa. Hän on esimerkiksi korostetun anteeksiantavainen.
Monenlaiset vaikeat tunteet ovat tästä tunnelukosta kärsivän seuralaisia. Hän on usein vihainen ja kärsimätön. Epäonnistuessaan ja virheen tehdessään hän saattaa tuntea syvää häpeää ja itseinhoa. Pahimmillaan tunnelukko johtaa alakuloon ja masennukseen.
Skeematerapian perustaja Jeffrey E. Youngin kehittämässä tunnelukkotestissä rankaisevuutta kartoitetaan seuraavanlaisten väittämien avulla:
- Jos teen virheen, ansaitsen rangaistuksen.
- Jos en anna kaikkeani, minun kuuluukin hävitä.
- Virheet eivät ole hyväksyttäviä mistään syystä.
- Ihmisiä, jotka eivät hoida omaa osuuttaan, kuuluu rangaista jollain tavalla.
- En yleensä hyväksy ihmisten selittelyjä. He eivät yksinkertaisesti halua ottaa vastuuta ja kantaa tekojensa seurauksia.
- Jos en hoida hommaani, minun kuuluu kestää seuraukset.
- Ajattelen usein tekemiäni virheitä ja olen niistä vihainen itselleni.
- Kun ihmiset tekevät jotain pahaa, minun on vaikea antaa anteeksi ja unohtaa.
- Kannan kaunaa senkin jälkeen, kun minulta on pyydetty anteeksi.
- Minua harmittaa, jos joku on mielestäni päässyt jossain asiassa kuin koira veräjästä.
- Vihastun, jos ihmiset keksivät tekosyitä tai syyttävät muita ongelmistaan.
- Ei ole väliä, miksi teen virheen; jos teen jotain väärin, minun kuuluu kantaa siitä seuraukset.
- Jos mokaan, soimaan itseäni ankarasti.
- Olen paha ihminen, joka ansaitsee rangaistuksen.
Mistä rankaisevuuden tunnelukko johtuu?
Tunnelukkojen taustalla vaikuttavat tavallisesti lapsuuden täyttymättä jääneet emotionaaliset tarpeet ja monesti myös muunlaiset vaikeat ja vahingoittavatkin kokemukset.
Rankaisevuuden tunnelukko on usein mallioppimisen peruja. Kun vanhemmat ovat olleet kriittisiä, ehdottomia ja rankaisukeskeisiä, lapsi kasvaa uskomaan, että sellaista elämä on: Asiat voidaan tehdä joko oikein tai väärin ja väärästä seuraa satikutia. Tilaa virheille ei ole.
Jos ihminen ei ole lapsuudenkodissaan saanut oppia, että mustan ja valkoisen väliltä löytyy vaikka kuinka monta harmaan sävyä, hänen on vaikea uskoa sitä aikuistuttuaankaan.
Jos hän lisäksi kasvaa ajatukseen, että olosuhteet eivät lievennä minkään mokan vakavuutta, hän jatkaa samaa linjaa myös omassa elämässään ja suhteessaan toisiin ihmisiin.
Rankaisevuuden tunnelukko kulkee monesti käsi kädessä vajavuuden tunnelukon kanssa. Jos ihminen uskoo, että hänessä on jokin perustava vika, virheiden tekeminen voi nostaa pintaan sietämättömän itseinhon ja häpeän tunteet.
Voiko rankaisevuuden tunnelukosta päästä eroon?
Tunnelukot ovat ihmiselle tuttuja selviytymiskeinoja, joihin hän on turvautunut pitkään. Siksi kaikki tunnelukot – myös rankaisevuus – ovat sinnikkäitä seuralaisia. Tunnelukkojen kanssa voi silti opetella pärjäämään.
Harjoittelu kannattaa aloittaa omiin tunnelukkoihinsa tutustumalla. Evermindin tunnelukkotestin avulla saat selville, kuinka suurta osaa rankaisevuuden tunnelukko näyttelee omassa elämässäsi.
Muistele myös lapsuutesi tilanteita, joissa sinua on rangaistu. Toimiko? Todennäköisesti se herätti lähinnä kiukkua rankaisijaa (vanhempaa tai vaikkapa opettajaa) kohtaan. Tutkitustikin kasvattamisessa toimivat paljon paremmin kannustaminen, lämpö ja tuki kuin rangaistukset.
Yritä nähdä tilanteet laajemmasta kulmasta. Asiat ovat harvoin yksiselitteisesti oikein tai väärin, sillä elämä tapahtuu aina jossain kontekstissa:
Onko lähikauppasi kassa hidas ihan vain sinua ärsyttääkseen vai voisiko olla kyseessä uusi työntekijä, joka vasta opettelee ammattiin? Kurvasiko auto eteesi kiusaamismielessä vai voisiko kuljettajalla olla kiire esimerkiksi onnettomuuteen joutuneen läheisen luokse sairaalaan?
Koska jyrkkä asenne kohdistuu ihan yhtä lailla itseen kuin toisiin, rankaisevuuden tunnelukosta kärsivän kannattaa opetella ennen kaikkea itsemyötätuntoa.
Kun seuraavan kerran töpeksit, yritä miettiä, millä tavalla haluat puhutella itseäsi vaikeassa tilanteessa. Räyhäämällä ja haukkumalla? Vaiko kuitenkin lohduttamalla ja rohkaisemalla?
Tunnelukkoja voidaan työstää myös psykoterapiassa.
MIKÄ ON TUNNELUKKO? ”Tunnelukko eli skeema on lapsuudessa tai nuoruudessa alkunsa saanut ja aikuisuudessa ihmistä itseään sekä hänen ihmissuhteitaan vahingoittava laaja ja läpitunkeva muistojen, tunteiden ja fyysisten tuntemusten kokonaisuus.”
– psykoterapeutti Jeffrey E. Young, skeematerapian perustaja
Young, J. E., Klosko, J. S. & Weishaar, M. E. (2003). Schema Therapy. A Practioner’s Guide. New York: The Guilford Press.
Schematherapy.com
Artikkelin kuva: Artyom Kabajev / Unsplash
Muut tunnelukot:
- Hylkäämisen tunnelukko: ”Lopulta jään kuitenkin yksin”
- Vaativuuden tunnelukko – täydellinen suoritus on oman arvon mitta
- Ulkopuolisuuden tunnelukko: Kun olo on kuin vierailijalla toiselta planeetalta
- Alistumisen tunnelukko: Kun oma tahto on hukassa
- Oikeutuksen tunnelukko: ”Olen tärkein ja ansaitsen erityiskohtelua”
- Vajavuuden tunnelukko: ”En kelpaa ja olen huonompi kuin muut”
- Kaltoinkohtelun tunnelukko: ”Lopulta minut kuitenkin petetään”
- Tunnevaje: Tunnelukko, joka saa ajattelemaan, ettei ole erityinen kenellekään
- Emotionaalinen estyneisyys – tunnelukko, joka tekee omien tarpeiden ilmaisemisesta vaikeaa
- Pessimistisyyden tunnelukko saa ihmisen keskittymään elämän varjopuoliin
- Riippuvuuden tunnelukko: ”Joku toinen osaa huolehtia minusta paremmin kuin minä itse”
- Epäonnistumisen tunnelukko: ”Pieleen menee kuitenkin”
- Hyväksynnän haku: Tunnelukko joka saa ihmisen tavoittelemaan tunnustusta ja hyväksyntää muilta
- Riittämätön itsekontrolli: Tunnelukko, joka johtaa epämukavuuden välttelyyn
- Suojattomuuden tunnelukko: ”Maailma on vaarallinen paikka”
- Kietoutuneisuus: Tunnelukko, joka vaikeuttaa vastuun ottamista omasta elämästä
- Uhrautumisen tunnelukko: ”Kenen elämää elän?”
