Psykologiset testit ovat käytössä niin työnhaussa ja oppilasvalinnoissa kuin armeijassa, terveydenhuollossa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Mitä niiden avulla voidaan saada selville?
Mitä psykologiset testit ovat?
Psykologiset testit mittaavat ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia. Määritelmän alle mahtuu monenkirjava valikoima testejä erilaisiin käyttötarkoituksiin:
On ensinnäkin yksilön kognitiivista toimintakykyä mittaavia testejä. Kognitiivisen toimintakyvyn mittareilla kartoitetaan esimerkiksi yksilön muistiin, oppimiseen, tarkkaavaisuuteen ja tietojenkäsittelyyn liittyviä tekijöitä.
Psyykkiseen hyvinvoinnin ja mielenterveyden eri osa-alueiden arvioimiseen löytyy koko joukko erilaisia testejä masennusseulasta itsetuntomittariin.
Lukuisat erilaiset persoonallisuutta ja luonteenpiirteitä kartoittavat testit ovat käytössä niin rekrytoinneissa kuin akateemisessa tutkimuksessa sekä enemmän tai vähemmän viihteellisessä käytössä netissä.
Työnhakuun liittyvän henkilöarvioinnin yhteydessä puhutaan yleisesti soveltuvuustesteistä. Niitä voidaan käyttää myös opiskelijavalinnoissa. Soveltuvuustestien sisältö riippuu käyttötarkoituksesta, mutta melko tyypillisesti ne muodostuvat kokoelmasta kyvykkyyttä, taitoja, motivaatiota ja persoonallisuutta mittaavia testejä.
Kognitiivisen toimintakyvyn arvioiminen psykologisin testein
Kognitiiviseen toimintakykyyn – muistiin, oppimiseen, tarkkaavaisuuteen ja kykyymme suoriutua erilaisista kognitiivista päättelyä vaativista tehtävistä – vaikuttaa moni asia mielialasta ja kuormittuneisuudesta vireystilaan ja elintapoihin.
Siksi kognitiivista toimintakykyä arvioidaan sekä havainnoimalla ja haastattelemalla että monilla eri mittareilla stressin ja työuupumuksen arvioinnista mahdollisten mielenterveyden ongelmien kartoittamiseen.
Koska alkoholi on niin olennainen osa monen elämää, myös alkoholin mahdollisen ongelmakäytön arvioiminen on tärkeä osa kognitiivisen toimintakyvyn kokonaisarviointia. Alkoholin käyttöään voi arvioida vaikkapa Päihdelinkin juomatapatestillä.
Evermindin työuupumustestissä on 40 kohtaa. Testi ei ole tieteellisessä tai diagnostisessa käytössä oleva mittari, mutta siihen on haettu teoreettista pohjaa työn vaatimuksia ja voimavaratekijöitä kuvaavasta mallista.
Psykologiset testit mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin arvioinnissa
Masennus ja ahdistus ovat länsimaisen nykyihmisen kansantauteja. Masennus on Suomessa suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeeseen ja puolisen miljoonaa suomalaista käyttää masennuslääkkeitä.
Masennusdiagnoosin tekee aina lääkäri, mutta jonkinlaista suuntaa antavat myös masennustestit. Masennuksen oireita kartoitetaan esimerkiksi yhdysvaltalaisen psykiatrian emeritusprofessori Aaron Beckin klassisella BDI-mittarilla tai Suomessa kehitetyllä DEPS-seulalla.
Evermindin masennuskysely on BDI-mittarin Terveys 2000 -versio. TEE MASENNUSTESTI
Ahdistuneisuutta kartoitetaan yleisesti 7-kohtaisella GAD-mittarilla. TEE AHDISTUNEISUUSTESTI
Laajasti tarkasteltuna psyykkinen hyvinvointi on muutakin kuin mielenterveyden ongelmien puuttumista. Psyykkiseen hyvinvointiin voi vaikuttaa esimerkiksi se, kokeeko elävänsä itsensä ja arvojensa mukaista elämää, tunteeko olonsa yksinäiseksi, ahdistaako oma taipumus tavoitella aina täydellisyyttä, kärsiikö itsetunnon puutteesta jne.
TUTUSTU: Yksinäisyystesti | Perfektionismitesti | Itsetuntotesti
Persoonallisuus- ja luonnetestit
Psykologisia testejä käytetään myös persoonallisuuden piirteiden selvittämiseen.
Big Five eli viisi suurta persoonallisuuden piirrettä on yksi tieteessä laajimmin hyväksytyistä ihmisen persoonallisuutta kuvaavista malleista. Big Five -persoonallisuustesti kertoo, kuinka paljon ihmisestä löytyy kutakin viittä persoonallisuuden piirrettä – avoimuutta, tunnollisuutta, ekstroversiota, sovinnollisuutta ja neuroottisuutta.
Suosittu, mutta tieteellisesti selkeästi kiistanalaisempi psykologinen testi jakaa ihmiset 16 persoonallisuustyyppiin. Tästä testistä tunnettaneen parhaiten Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori eli MBTI-testi, joka pohjaa sveitsiläisen psykoanalyytikko Carl Jungin teorioihin lähes sadan vuoden takaa.
Evermindin 16 persoonallisuutta -testi on Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin vaihtoehdoksi kehitetty Open Extended Jungian Type Scales (OEJTS).
Tyypittelyyn pohjaa myös moni muu suosittu psykologinen testi, joiden tieteellinen pohja on hatara tai olematon.
Esimerkiksi DISC-testin avulla ihmiset luokitellaan neljään tyyppiin heidän vallitsevan toimintatyylin mukaan ja enneagrammista taas löytyy 9 persoonallisuusluokkaa.
Persoonallisuustestin tulos on tuskin koskaan tekijälleen täydellinen yllätys. Elämme kuitenkin koko ajan oman päämme sisällä, joten useimmilla meistä on jonkinlainen käsitys siitä, millaisia olemme, mitä arvostamme ja millä tavalla orientoidumme maailmaan.
Ihan oma lukunsa psykologisten persoonallisuutta kartoittavien testien joukossa ovat kuitenkin projektiiviset testit. Niissä testattavan ajatellaan projisoivan monitulkintaiseen testiaineistoon – esimerkiksi musteläiskiin – tiedostamattomia ominaisuuksiaan. Jos tällaisten testien tulkintaohjeet eivät ole testattavalle tutut, silloin tuloksetkin saattavat yllättää.
Projektiivisten testien tulokset eivät tosin välttämättä anna edes oikeanlaista kuvaa testatusta. Projektiivisia testejä kritisoidaan usein jyrkästi ainakin siksi, koska testitulosten tulkinta ei läheskään aina perustu tutkimusnäyttöön.
Vielä pari vuosikymmentä sitten esimerkiksi Warteggin piirrostesti (8 ruutua, joissa jokaisessa on piirroksen alku ja testattava piirtää kuvan loppuun) oli yleisesti käytössä rekrytoinnissa, mutta nyttemmin sen käyttö on onneksi hiipunut.
TUTUSTU PERSOONALLISUUSTESTEIHIN:
Big Five | 16 persoonallisuutta | DISC | Enneagrammi | Introvertti vai ekstrovertti | Ambiverttitesti | Herkkyystesti |Temperamenttitesti | Empaatikkotesti
Viihteelliset psykologiset testit
Netistä löytyy lisäksi pilvin pimein ”psykologisia” testejä, joiden arvo on lähinnä viihteellinen. Tällaisten testien kulta-aika oli kymmenisen vuotta sitten, mutta edelleen niitä tehdään.
Eikä siinä mitään. En paheksu enkä tuomitse – ja joskus lähden jopa leikkiin mukaan (todellakin haluan tietää, olenko Rachel, Monica, Phoebe, Ross, Chandler vai Joey!).
VIIHTEELLISIÄ TESTEJÄ: Kuinka GEEK olet? Testaa! | FOMO vai JOMO? Testaa, kumpi tunne vie sinua
Tärkeää on muistaa aina – myös vakavampia testejä netissä tehdessä – että yksittäiset psykologiset testit paljastavat parhaimmillaankin ihmisestä vain kapean siivun tai kalpean varjokuvan. Puhtaasti viihteellinen testi ei kerro persoonallisuudesta oikeasti mitään. Mielenterveysdiagnoosin puolestaan tekee aina lääkäri.
Psykologiset testit soveltuvuus- ja henkilöarvioinnissa
Psykologiset testit ovat jo pitkään olleet tavallinen osa rekrytointiprosessia. Vastuullinen soveltuvuusarviointeja tarjoava yritys ei uskottele toimeksiantajalleen, että yhdellä testillä saataisiin selville työnhakijakandidaatin soveltuvuus avoinna olevaan tehtävään.
Tavallista onkin, että henkilöarvioinnissa käytetään useampia menetelmiä ja mittareita. Vastuulliseen toimintatapaan kuuluu myös ottaa huomioon, että kandidaatin testituloksiin voivat vaikuttaa myös monet niin sisäiset kuin ulkoiset tekijät (sairastunut lapsi valvottanut yön, stressi, huonot uutiset jne.).
Persoonallisuuden kartoittamisen lisäksi henkilöarvioinnissa voidaan käyttää erilaisia kyvykkyyttä, taitoja ja motivaatiota mittaavia testejä. Huolellista henkilöarviointia on niin ikään vaikea tehdä ilman työnhakijakandidaatin henkilökohtaista haastattelua.
Henkilöarviointiin tarkoitettuja psykologisia testejä voi periaatteessa luoda ja tarjota kuka tahansa – psykologin pätevyyttä ei henkilöarvioinnin parissa työskenteleviltä vaadita. Mutta: Kuten psykologisten testien kohdalla yleensäkin, jonkun on tulkittava myös soveltuvuuskokeen tulokset. Siksi soisi niin työnantajaa kuin tulevaa työntekijää kiinnostavan, kuka arviointeja tekee – ja millaisella pätevyydellä.
Parhaimmillaan laadukas ja perusteellinen henkilöarviointi ja soveltuvuuskoe palvelee työnhakijaa ihan yhtä paljon kuin työnantajaa: Ei ole mitään mieltä teeskennellä tietään työpaikkaan, joka ei oikeasti vastaa omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita tai joka ei ole omalle luonteelle sopiva eikä omien arvojen mukainen.
TUTUSTU: Mikä minusta tulee seuraavaksi? Tee ammatinvalintatesti
Lähteet:
Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö
What Are Psychological Tests?
Verve: Suomen käytetyintä persoonallisuustestiä pitäisi tutkia enemmän
