Pessimisti sen tietää: ”Asiat menevät pieleen ja toiveet eivät toteudu”

Pessimisti kärsii erilaisista terveysongelmista optimistia enemmän ja elämä tuntuu muutenkin hankalammalta. Silti pessimismiäkin tarvitaan. 

Pessimismi on asenne, jonka mukaan asiat menevät mönkään ja toiveet eivät mitä todennäköisimmin toteudu. 

Pessimistit ovat ihmisiä, jotka olettavat pahojen asioiden tapahtuvan niin heille itselleen kuin muille ihmisille tai ainakin suhtautuvat epäillen siihen, että asiat voisivat järjestyä parhain päin. 

Näin pessimismiä määrittelee Yhdysvaltain johtava psykologijärjestö APA. Järjestö muistuttaa lisäksi, että harva on täydellisen umpipessimisti. Optimismi-pessimismijanalla suurin osa meistä asettuu muualle kuin ääripäihin. 

Pessimismi ja optimismi ovat suhteellisen pysyviä yksilön ominaisuuksia, jotka kehittyvät lapsuudessa ja nuoruudessa. 

Elämänasenteen kehittymiseen vaikuttavat – ei niin yllättävästi – tavalla tai toisella haasteelliset kasvuolosuhteet sekä aineellinen niukkuus. Ominaisuus on siis kasvatuksen ja oppimisen tulos. Optimismin perinnöllisyyden ajatellaan olevan noin 25 prosenttia. 

Oletko pessimisti? Tarkkaile näitä piirteitä

Pessimistisen ajattelun tunnistaa sille ominaisista piirteistä. Saatat siis olla pessimisti, jos: 

• Keskityt enemmän huonoihin kuin hyviin puoliisi.
• Pohdit enemmän sitä, mikä voi mennä pieleen kuin sitä, mikä voisi onnistua.
• Oletat, että kaikki hyvä päättyy aikanaan.
• Et edes lähde tavoittelemaan tärkeäksi kokemaasi asiaa, sillä oletat epäonnistuvasi kuitenkin. 
• Mielestäsi mahdolliset riskit painavat vaakakupissa lähes aina enemmän kuin mahdolliset hyödyt.
• Toisten ihmisten positiivisuus ärsyttää sinua.
• Yllätyt, kun asiat sujuvatkin hyvin.
• Näet ongelmasi suurempina kuin mitä ne läheistesi mielestä ovat. 
• Näet tilanteissa enemmän vaaroja kuin mahdollisuuksia.

Vieläkö mietit, onko oma lasisi puoliksi täysi vai puoliksi tyhjä? Asiaan saat selvyyden tekemällä Oletko optimisti vai pessimisti -testin.

Mitä haittaa pessimismistä on? 

Jokainen synkissä ajatuksissa vellonut sen tietää: jatkuva murehtiminen ja negatiivisiin asioihin keskittyminen nakertaa omaa hyvinvointia. 

Pessimismi tekee hallaa mielenterveydelle

Mitä enemmän ihminen keskittyy uhkakuvien maalailuun ja mahdollisiin epäonnistumisiin, sitä syvemmälle kielteisen ajattelun syövereihin hän ajautuu. 

Murehtiminen, vatvominen sekä erilaisiin kielteisiin ajattelumalleihin kuten katastrofiajatteluun, jämähtäminen on tyypillistä esimerkiksi masennuksesta ja ahdistuneisuudesta kärsivien keskuudessa.

Pessimismi on yhdistetty myös kohonneisiin kortisolitasoihin ja stressiin. 

Pessimismi nakertaa myös fyysistä terveyttä

Tampereen yliopistossa vuonna 2019 valmistuneessa tutkimuksessa tehtiin mielenkiintoinen havainto. Lääketieteen lisensiaatti Mikko Pänkäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan pessimistin vaaraa sairastua ja kuolla sepelvaltimotautiin – dramaattisin tuloksin. 

Tutkimukseen osallistuneista kaikkein pessimistisimmillä miehillä oli yli nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin kymmenen seurantavuoden aikana valoisammin elämään suhtautuviin verrattuna. Kaikkein pessimistisimpien vaara kuolla sepelvaltimotautiin oli yli kaksinkertainen. 

Pessimismistä voi olla myös hyötyä 

Hyviäkin uutisia pessimisteille onneksi on.

Psykologian professori Julie Norem Wellesley Collegesta puhuu defensiivisen eli puolustelevan pessimismin hyödyistä ahdistuksen tunteiden lieventämisessä. 

Defensiivinen pessimismi on hänen mukaansa valikoima keinoja ahdistusta aiheuttavassa tilanteessa pärjäämiseen. 

Defensiivisesti pessimistinen asettaa odotuksensa matalalle ja miettii mahdollisimman konkreettisesti, mitkä kaikki asiat voivat mennä pieleen. Tämä auttaa pessimistiä laatimaan käytännönläheisen suunnitelman epäonnistumisten varalta. 

Varautuminen ei ole pessimismiä vaan viisautta.

Noren kertoo The Atlantic -lehden haastattelussa, että esitelmän pitämiseen valmistautuminen on tästä oiva esimerkki. 

“Kuvittelen, että lavalle kävellessäni kompastun mikrofonin johtoon. Kaadan puhujanpönttöön tuodun vesikannun. Tekniikka ei toimi. En osaa vastata yleisön esittämiin kysymyksiin”, Noren maalailee. 

Katastrofin välttämiseksi voi tehdä monta asiaa etukäteen: teipata johdon lattiaan, laittaa jalkaan matalakantaiset kengät, varmistaa esityksen tekninen toimivuus monella vaihtoehtoisella tavalla jne. 

Varautumisen ansiosta defensiivinen pessimisti on toivottavasti ainakin vähän vähemmän ahdistunut ja hieman toiveikkaampi sen suhteen, että asiat saattavat sittenkin sujua ihan hyvin. 

Toisinaan kriittisiä ajattelijoita ja epäkohtien esiinnostajia pidetään ikävinä ilonpilaajina – eikö olisi parasta ja mukavinta, jos kaikki vain keskittyisivät ajattelemaan iloisia asioita ja onnistumisia? 

Joskus asiat kuitenkin menevät pieleen ja pahin mahdollinen toteutuu. Siksi on kriittisen tärkeää, että joukossamme on myös heitä, jotka miettivät mahdollisimman perusteellisesti, mikä kaikki voi epäonnistua. Varautuminen ei ole pessimismiä vaan viisautta. 

Puolanka – “Mitäpä se hyvejää”

Pessimismiä pidetään yltiöpositiivisuuden mekassa Yhdysvalloissa ikävänä ja ei-toivottavana piirteenä. Suomessa pessimismiin suhtaudutaan armollisemmin. 

Britannian yleisradioyhtiö BBC raportoi suomalaisesta pessimismistä kuultuaan, että jossain kaukana, piskuisen Suomen pohjoisilla laitamilla on kunta, joka on tehnyt pessimismistään vetonaulan. 

Pessimismillä kuuluisaksi tullut Pohjois-Suomen kunta on tietysti Puolanka. Kuntaa lähestyvä saa aavistuksen kunnan brändäämästä ylettömän nuivasta asenteesta jo tien päällä.

”Jos yksi ovi ei aukea, niin yksikään ovi ei aukea.” 

Puolangalle toivotetaan tervetulleeksi kadunvarsinmainoksella, jossa lukee: “Seuraavana Puolanka – Vielä ehdit kääntyä pois.” Kyltin alakulmasta löytyy vielä iskulause: “Mitäpä se hyvejää.”

Puolangalla vaikuttaa myös Puolangan Pessimistit ry -niminen yhdistys ja paikkakunnalta löytyy lisäksi Pessimismitalo. Vuosittaisilla Pessimismipäivillä (1.1.–31.12.) pessimismissä saa velloa sydämensä kyllyydestä. 

Hykerryttävän, YouTubesta löytyvän Kesä Puolangalla -videon kommenttiosiosta löytyvä “vanha puolankalainen sananlasku” tiivistää kunnan hengen: “Jos yksi ovi ei aukea, niin yksikään ovi ei aukea.” 

Tutustu myös:

• FOMO vai JOMO? Testaa, kumpi tunne vie sinua
• DISC-testi kertoo hallitsevan toimintatyylisi
• Big Five -malli kuvaa viisi suurta persoonallisuuden piirrettä
• Kymmenen universaalia elämänarvoa – mitkä niistä tunnistat omiksesi?
• Avoimuus on uteliaisuutta niin ulkoisille kuin sisäisille kokemuksille
• Neuroottisuus – ailahtelevaisuutta ja varautumista pahimpaan