Parasympaattinen hermosto on osa kolmiosaista autonomista hermostoa. Mitkä ovat sen tehtävät? Miten se toimii? Missä se sijaitsee?
Mikä on parasympaattinen hermosto?
Parasympaattinen hermosto on osa tahdosta riippumatonta eli autonomista hermostoa. Autonomisen hermoston toinen osa ja parasympaattisen hermoston ”vastavoima” on sympaattinen hermosto.
Autonomiseen hermostoon kuuluu lisäksi suolistossa sijaitseva ruoansulatuksesta vastaava enteerinen hermosto.
Usein parasympaattista hermostoa näkee kutsuttavan autonomisen hermoston ”lepää ja sulata” (rest and digest) -osaksi ja sympaattista hermostoa vastaavasti ”taistele tai pakene” (fight or flight) -osaksi.
Vaikka nimitykset ovat osittain kuvaavia, neurotieteilijöiden keskuudessa niitä välillä vierastetaan, sillä molemmat hermoston osat vastaavat paljon muistakin toiminnoista.
Parasympaattinen hermosto esimerkiksi vastaa pupillien supistumisesta kirkkaassa valossa ja sympaattinen hermosto puolestaan pupillien laajentumisesta hämärässä.
Supistuminen ja laajentuminen kuvaavat yleisemminkin em. hermostojen vastuualueita (näistä lisää myöhemmin).
Missä parasympaattinen hermosto sijaitsee?
Autonominen hermosto yhdessä somaattisen hermoston kanssa osa ääreishermostoa (peripheral nervous system, PNS). Sen vastapari puolestaan on keskushermosto (central nervous system, CNS), johon kuuluvat aivot ja selkäydin.
Olisi helppoa hairahtaa ajattelemaan, että ääreishermosto on jotain, joka sijaitsee pelkästään jossain äärillä kaukana keskustasta – siis jossain ihan muualla kuin aivoissa.
On kuitenkin ääreishermostoon kuuluvia hermoja, jotka sijaitsevat osittain keskushermoston puolella. Esimerkiksi vagushermon eli kiertäjähermon (kuten myös muiden aivohermojen) alkupiste löytyy aivorungossa sijaitsevasta ydinjatkeesta.
Aivohermojen (cranial nerves) lisäksi ääreishermostoon kuuluvat selkäydinhermot (spinal nerves).
Jako keskus- ja ääreishermostoon kannattaakin ajatella niin, että keskushermoston hermoiksi lasketaan ne hermot, jotka ovat kokonaan keskushermostossa. Ääreishermostoon kuuluvat vastaavasti ne hermot, jotka ovat joko kokonaan tai osittain keskushermoston ulkopuolella.
Mitkä ovat parasympaattisen hermoston tehtävät?
Parasympaattinen hermosto vaikuttaa monipuolisesti kehon eri osissa silmistä ja sydämestä sukuelimiin. Se muun muassa:
- supistaa silmän mustuaisia
- stimuloi syljen tuotantoa
- hidastaa sydämen sykettä
- on osallisena kyynelten tuotannossa
- supistaa ilmatiehyitä
- stimuloi mahalaukun ja suoliston toimintaa
- estää glukoosin eritystä; stimuloi sappirakkoa
- supistaa virtsarakkoa (auttaa tyhjentämään rakon)
- osallistuu erektion tuottamiseen
Vagushermo eli kiertäjähermo on parasympaattisen hermoston tärkein hermo
Vagushermo, joka tunnetaan myös nimellä kiertäjähermo, on ihmisen pisin aivohermo. Aivohermoja on kaikkiaan 12 paria ja kiertäjähermo on niistä kymmenes.
Vagushermo alkaa aivojen alimmasta osasta, ydinjatkeesta, joka on osa aivorunkoa, ja ulottuu lantioon hermottaen matkan varrella sydäntä, keuhkoja, vatsaa, suolistoa ja sukuelimiä.
Vagushermon aktivoituessa ihmisen elimistö rauhoittuu, verenpaine laskee ja syke hidastuu. Olo tasaantuu ja stressi vähenee. Vagushermon aktivoimiseksi on olemassa monia kotoisia konsteja palleahengityksestä nauruun ja lauluun. Lue lisää vagushermosta ja sen aktivoinnista.
Muut parasympaattisen hermoston aivohermot ovat silmän liikehermo (III), kasvohermo (VII) ja kieli-kitahermo (IX).
Lähde: Benarroch, E. E. (2014). Parasympathetic System; Overview. Encyclopedia of the Neurological Sciences, 805–808. https://doi.org/10.1016/b978-0-12-385157-4.00508-x
Kuvat: AdobeStock
Lue myös:
- L-teaniini ”rentouttaa, lievittää ahdistuneisuutta ja parantaa kognitiivista suorituskykyä” – onko väitteissä perää?
- Amygdala eli mantelitumake on tunteiden tulkki
- GABA jarruttaa ja rauhoittaa – mutta voiko sen määrään vaikuttaa ravintolisillä ja ruoka-aineilla?
- Rentoutuskellunta tarjoaa irtioton aistiärsykkeistä – mutta mitä tiedetään sen vaikutuksista mieleen?
- Hyvän hengityksen anatomia johdattaa hengityksen teoriaan ja käytäntöön
- Stressittömämmän elon salaisuus: Varaudu tulevaan – mutta muista elää myös hetkessä
