Onni täällä vaihtelee, mutta ihmisen perustyytyväisyys ei

Viimeksi päivitetty: |

Suuret mullistukset elämässä vaikuttavat ihmisten onnellisuuteen, mutta vain tilapäisesti, olipa kyseessä sitten myönteinen tai kielteinen elämäntapahtuma, tuoreesta tutkimuksesta selviää.

Unelmien satuhäät. Hartaasti toivottu raskaus. Muutto uuteen kotiin. Lottovoitto. Avioero. Läheisen kuolema. Vakava sairaus.

Ihmiselämään mahtuu monenlaista. Tulee huippuhetkiä, suurten toiveiden toteutumista. Murheiltakaan meistä useimmat eivät säästy. Tulee riitoja, eroja, menetyksiä, sairautta ja muuta vastoinkäymistä.

Suurten elämänmuutosten vaikutusta hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen selvittäneen australialaistutkimuksen tulos ei yllätä: Myönteiset elämäntapahtumat lisäävät tyytyväisyyttä elämään ja kielteiset tapahtumat vähentävät sitä.

Tutkimuksessa käsitellyt elämäntapahtumat
Puolison tai lapsen kuolema, parisuhteen päättyminen, taloudellinen menetys, vankilaan joutuminen, fyysinen väkivalta, terveyden menetys, yhteen palaaminen puolison kanssa eron jälkeen, irtisanominen töistä, perheenjäsenen sairaus tai vakava loukkaantuminen, ryöstetyksi tuleminen, ystävän kuolema, lähisukulaisen kuolema, lähisukulaisen joutuminen vankilaan, kodin menetys, muutto, työpaikan vaihto, ylennys töissä, eläkkeelle jääminen, taloudellisen tilanteen huomattava paraneminen, raskaus, avioliitto, lapsen syntymä.

Onnellisuus haihtuu kahdessa vuodessa, kriisistä toipuminen vie neljä vuotta

Kaikkiaan 14 vuotta kestäneessä laajassa pitkittäistutkimuksessa selvisi kuitenkin, että suurikin muutos tyytyväisyydessä ja onnellisuuden tunteissa on haihtuvaa sorttia: Muutaman vuoden kuluttua tapahtumasta ihmisen tyytyväisyys – olipa kyseessä myönteinen tai kielteinen tapahtuma – palaa aina omalle, kullekin ihmiselle ominaiselle tasolle.

On elämäntapahtumia, jotka vaikuttavat hyvinvointiin enemmän ja niitä, joiden vaikutus jää pienemmäksi.

Esimerkiksi muutto, työpaikan menetys tai ylennys töissä ei vaikuttanut ihmisiin yhtä dramaattisesti kuin muun muassa puolison kuolema tai suuri taloudellinen menetys.

”Avioliitto, lapsen syntymä ja merkittävä vaurastuminen lisäsivät hyvinvointia eniten. Tapahtumat eivät kuitenkaan johtaneet pitkäaikaiseen onnellisuuteen. Myönteiset vaikutukset kestivät vain noin kaksi vuotta. Avioliitto ja lapsen syntymä tosin lisäsivät hyvinvointia myös ennen itse tapahtumaa”, tutkimusta johtanut ekonomisti Nathan Kettlewell kertoo.

”Selkeimmin hyvinvointia vähensivät puolison tai lapsen kuolema, ero puolisosta, suuri taloudellinen menetys ja vakava sairastuminen. Mutta jopa näiden vaikeiden tapahtumien jälkeen ihmisten hyvinvointi kipusi tapahtumaa edeltävälle tasolle noin neljässä vuodessa”, Kettlewell kertoo.

Järkityytyväisyys ja suuret tunteet eivät kulje käsi kädessä

Tutkimuksessa kartoitettiin affektiivista ja kognitiivista hyvinvointia. Affektiivisella hyvinvoinnilla viitataan myönteisten ja kielteisten tunteiden voimakkuuteen sekä onnellisuuteen. Kognitiivinen hyvinvointi taas on harkitumpaa oman tyytyväisyyden arviointia suhteessa tavoitteisiin. 

Joidenkin elämäntapahtumien, esimerkiksi avioliiton ja eläkkeelle jäämisen, vaikutus kognitiiviseen hyvinvointiin oli selkeä, mutta – hieman yllättäen – affektiiviseen hyvinvointiin ne eivät vaikuttaneet juuri lainkaan.  Erityisen suuri ero näiden kahden välillä oli lapsen syntymän jälkeen: Tavoitteen saavuttamisesta (tehtiin lapsi!) oltiin kyllä tyytyväisiä, mutta onnellisuuden tunteet ja emotionaalinen hyvinvointi vähenivät vauvavuoden aikana selvästi.

Lue myös: Lähes jokainen on kateellinen joskus, mutta kenelle ja miksi?

Kestävän hyvinvoinnin takana tutut ainesosat

Onni pakenee, mutta voiko hyvinvoinnin, onnellisuuden ja tyytyväisyyden eteen tehdä mitään? Kettlewellin vastaus koostuu tutuista aineksista:

”Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että ihmisen hyvinvointia tukevat parhaiten kestävät ihmissuhteet, hyvä terveys ja vakaa talous.”

”Lohduttavaa on sekin, että vaikka vastoinkäymisistä ei selviä hetkessä, toipuminen on mahdollista vaikeimpienkin elämäntapahtumien jälkeen”, Kettlewell sanoo.

Lähde: UTS: New study examines impact of major life events on wellbeing

Tutkimusviite: Kettlewell, N., Morris, R. W., Ho, N., Cobb-Clark, D. A., Cripps, S., & Glozier, N. (2020). The differential impact of major life events on cognitive and affective wellbeing. SSM – Population Health10, 100533. https://doi.org/10.1016/j.ssmph.2019.100533

Artikkelin kuva: Artem Beliaikin

Kommentit ennakkomoderoidaan eli julkaistaan vasta sen jälkeen, kun toimitus on ne ensin hyväksynyt. Joskus siihen voi kulua useampi päivä, mutta jos kommettisi on asiallinen, se julkaistaan kyllä.

Tilaa
Ilmoitus
guest
0 Kommenttia
vanhimmat
uusimmat eniten ääniä saaneet
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit