NLP eli neurolingvistinen ohjelmointi on melkoista sekametelisoppaa

NLP eli neurolingvistinen ohjelmointi on itsensä kehittämiseen kehitetty konsepti, jonka määritelmästä ja menetelmistä on vaikea saada yksiselitteistä kuvaa. 

Mitä NLP on?

NLP eli neurolingvistinen ohjelmointi kuulostaa terminä oikein pätevältä. Sen perusteella voi helposti haksahtaa kuvittelemaan, että siinä yhdistellään neurotiedettä, kielitiedettä ja jonkinlaista matemaattista ja systemaattista teoriaa. Näin ei kuitenkaan ole. 

Mutta mitä ihmettä se sitten on? Se riippuu, mistä etsii ja keneltä kysyy.

Suomen NLP-yhdistyksen verkkosivujen mukaan kyseessä on ”malli siitä, miten aivomme toimivat”. 

Se on melkoinen väite. 

Vaikka tieto aivojen toiminnasta karttuu koko ajan huimaavaa vauhtia – kiitos neurotieteen tutkimuksen ja alati kehittyvän metodologian ja teknologian – maailman eturivin aivotieteilijätkään eivät vielä ymmärrä täysin, miten aivomme tarkalleen ottaen toimivat. 

Neurolingvistinen-sana ei yhdistyksen mukaan viittaa neurologiaan tai neuropsykologiaan. Sen sijaan sillä halutaan kertoa ihmisen mielen ja kehon toimivan kokonaisuutena, jossa ”kielen tason ilmiöt ovat läheisessä yhteydessä solutasoon ja päinvastoin.”

Väite ei toki ole ihan tuulesta temmattu. Jos vaikkapa pomo huutaa meille kesken stressaavan työpäivän: ”Senkin toivoton rähmäkäpälä!” hänen sanansa loukkaavat ja saavat todennäköisesti aikaan myös hermoston aktivoitumisen seurauksena fysiologisen reaktion. Saatamme alkaa täristä tai itkeä. Tai ehkä punastumme tai raivostumme. 

Kukin reagoi tavallaan, mutta mitenkään nimenomaan ”neurolingvististä” se ei ole vaan ihan vain tunnereaktio, jonka on saanut aikaan jokin ärsyke. 

Entäpä sitten se ohjelmointi (eng. programming)? Se on NLP:ssä joukko menetelmiä, joilla aistien kautta mieleen varastoituneesta tiedosta syntyneitä ”mielen ohjelmia” muutetaan ja puretaan. 

Sitä sameammaksi keitos käy, mitä enemmän menetelmää edustavien toimijoiden verkkosivuja selailee. 

Suomen NLP-yhdistys kuulostaa nimensä puolesta taholta, joka edustaisi jonkinlaista vähintään puolivirallista näkemystä siitä, mistä asiassa on kysymys. 

Flow Mentaalivalmennus -nimisen yrityksen sivuilla kuitenkin paukautetaan, että kyseinen yhdistys ”ei edusta kummankaan [NLP:n alkuperäisen kehittäjän] Richard Bandlerin tai John Grinderin, NLP-koulutuksia” eikä ole ”aitoa NLP:tä”.

Samaisen yrityksen sivuilla termi kuitenkin määritellään hyvin samankaltaisin sanakääntein kuin NLP-yhdistyksenkin sivuilla, joten hieman epäselväksi jää, mikä erottaa aidon ja epäaidon lähestymistavan toisistaan. 

NLP:n oikeuksia ei omista kukaan – avasi temmellyskentän monenlaisille toimijoille

Bandlerin ja Grinderin tiet erosivat 1980-luvun alussa. Siitä seurasi vuosikymmenten välirikko, jonka aikana miekkoset kiistelivät oikeudessa asti siitä, kummalla heistä on oikeus konseptiin.

Monien käänteiden jälkeen miehet julkaisivat vuonna 2000 yhteisen tiedonannon, jossa he totesivat molempien olevan NLP:n perustajia ja lupasivat pidättäytyä sabotoimasta toistensa liiketoimia. 

Kaikille menetelmästä innostuneille – ja ennen kaikkea siitä taloudellisesti hyötymään halajaville – lopputulos oli mitä parhain. 

NLP-lyhennettä ja neuro-linguistic programming -termiä ei ole rekisteröity tavaramerkeiksi, joten niitä saa käyttää villisti ja vapaasti. 

Samaan tapaan rajoituksia ei ole myöskään sille, kuka saa kutsua itseään menetelmän asiantuntijaksi. Eri tahojen järjestämien koulutusten jälkeen kouluttautunut tyypillisesti kutsuu itseään tittelillä NLP Practitioner, NLP Master Practitioner tai NLP Trainer. 

Monista koulutuksista saa kyllä ”akkreditoidun sertifikaatin”, mutta akkreditointeja koulutusorganisaatiot voivat käytännössä hakea lukuisten eri organisaatioiden kautta, mikä tekee niiden keskinäisestä vertailemisesta vaikeaa.

Ei tasokasta näyttöä tehosta

Vaikka NLP:llä on kovin tieteelliseltä kalskahtava nimi, se ei ole tiedettä. 

”NLP ei ole muita puheeseen ja vuorovaikutukseen perustuvia auttamisen tapoja millään lailla enemmän tekemisissä neuronien, matematiikan, kielen tai ohjelmoinnin kanssa – jos ei vähempääkään”, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Hannu Lauerma kirjoitti Skeptikko-lehden artikkelissa jo vuonna 2011. 

Vaikka moni menetelmän harjoittaja ja asiakaskin vannoo sen nimeen, tutkimusnäyttö sen tehosta on olematonta. 

Esimerkiksi vuonna 2012 tehdyssä systemaattisessa katsauksessa todettiin, että menetelmän käytöstä mielenterveyden hoidossa ei juuri ole näyttöä.

Vuonna 2018 tehdyssä systemaattisessa katsauksessa todetaan, että ”vaikka NLP voi auttaa työstressin käsittelemisessä ja kohentaa työhön liittyvää itsetuntoa, tutkimusten määrä oli vähäinen ja niiden laatu heikko”. 

Vuonna 2019 puolestaan kartoitettiin menetelmän käyttöä valmennuksessa. Johtopäätös tässäkin katsauksessa oli, että tutkimustulokset eivät tue sen käyttöä valmennusmenetelmänä. 

NLP on ehdolla monen ongelman selättäjäksi

Vaikka neurolingvistinen ohjelmointi ei ole tiedettä eikä sen hyödyistä löydy laatunäyttöä, sitä silti tarjotaan ratkaisuksi moneen.

Suomalaisten alan toimijoiden sivuilla luvataan muun muassa seuraavaa:

”NLP on merkittävä työkalu parempiin tuloksiin missä tahansa asiassa.” (Uskallainnostua.fi)

”Haluatko auttaa asiakkaitasi olemaan onnellisempia ja itsevarmempia ja vaikkapa pääsemään eroon häiritsevistä ajatuksista. Koulutuksen jälkeen tiedät, miten sen teet.” (NLP Akatemia)

”NLP on kenties tehokkain tapa kehittää itseään ja saada käyttöön sisäiset voimavaramme.” (Flow Mentaalivalmennus)

”NLP-menetelmillä on poistettu jopa allergiaoireita, somaattisissa oireissa NLP on oiva täydentävä terapiamalli esim. lääketieteellisen hoidon rinnalla.” (Ilosofia Oy)

Tieteellinen näyttö neurolingvistisen ohjelmoinnin tehosta on siis vähintään hataraa, mutta miten sitten selittää se, että moni väittää saaneensa siitä avun omaan ongelmaansa? 

Tietysti se voi auttaa, jos hyvin käy. Kun ihmistä kuunnellaan ja hänen tilanteeseensa paneudutaan, silloin auttaja voi olla vaikka mökin mummo, joka ei ole ikinä kuullutkaan valmennuksista, terapioista tai muista psyykkauksista. 

Kokeile siis toki itsekin, jos uteliaisuutesi heräsi. 

Muista silti, että jos jotain asiaa ja menetelmää tarjotaan ratkaisuksi kaikkeen, se on todennäköisesti liian hyvää ollakseen totta. 

Erityisen varauksella kannattaa suhtautua mahdollisiin väitteisiin menetelmän mielenterveyden ongelmia parantavasta voimasta. Mielenterveyden järkkyessä on syytä ottaa ensisijaisesti yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin. 

Lue myös:

• Vasen ja oikea aivopuolisko ovat yhteisellä asialla, mutta eri keinoin
• Ajattelu on paljon muutakin kuin ongelmanratkaisua
• Amygdala eli mantelitumake on tunteiden tulkki
• Hypnoosi muuttaa aivojen tapaa käsitellä tietoa – ”Aivotoiminta ikään kuin pirstaloitui”
• Meillä kaikilla on tunteet – mutta miksi?
• Positiivinen psykologia opastaa kohti tyydyttävää ja merkityksellistä elämää