Narsisti vähättelee toisia ja ajattelee olevansa tärkeämpi kuin muut

Elämä narsistin vaikutuspiirissä voi olla rankkaa. Narsisti itse kärsii terveen itsetunnon puutteesta – mutta ei koe, että hänessä olisi mikään vialla.

Mitä narsismi on?

Narsismi on persoonallisuuden häiriö, jonka taustalla on – paradoksaalisesti – terveen itsetunnon puute ja sen myötä kyvyttömyys arvostaa muita.

Narsistilla on vääristynyt kuva itsestään ja omasta tärkeydestään. Narsisti ajattelee, että hänen tarpeensa ovat tärkeämpiä kuin muiden ja että hän on kaikin puolin ylivertainen muihin verrattuna.

Narsisti ei juuri tunne myötätuntoa toisia kohtaan ja odottaa tulevansa kohdelluksi oman erinomaisuutensa vaatimalla tavalla.

Sen lisäksi, että narsisti ei kykene myötätuntoon, hän ei myöskään osaa iloita toisten onnistumisista. Toisten onni ja menestys kalvaa narsistia ja aiheuttaa kateutta.

Pettymystä narsisti ei osaa käsitellä rakentavalla tavalla, minkä vuoksi hän voi monesti kärsiä myös masennuksesta ja päihteiden liikakäytöstä.

TIESITKÖ? Narsismi-termi tulee Kreikan mytologiasta. Narkissos on tarujen mukaan joenjumala Kefissoksen ja nymfi Liriopen kaunis poikalapsi, joka rakastui omaan kuvajaiseensa kumartuessaan juomaan vettä lähteestä. Rakkaus piti Narkissoksen lähteen äärellä niin pitkään, että lopulta hän väsyi ja kuoli. Kuolinpaikalle kasvoi myöhemmin narsissi.

Kuinka paljon sinussa on narsistisia piirteitä? Tee narsismitesti

Mistä narsistin tunnistaa?

Ensi alkuun narsistia ei välttämättä tunnista mistään, sillä he eivät ole kaikilta luonteenpiirteiltään yhtenäinen joukko. On hurmaavia ekstroverttejä ja pidättyväisiä yksinäisiä susia – ja monenlaisia tyyppejä näiden ääripäiden väliltä.

Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että narsisteja on ainakin kolmenlaisia: 1) röyhkeitä, 2) haavoittuvia ja 3) huomionhakuisia.

1) Röyhkeä tyyppi on mahtaileva ja hän osoittaa muita tyyppejä yleisemmin vihamielisyyttä toisia ihmisiä kohtaan. Päihteiden liikakäyttö ja muut mielenterveyden ongelmat ovat tässä ryhmässä muita yleisempiä.

2) Haavoittuva narsisti ei kestä kritiikkiä ja hänen itsetuntonsa heittelee. Hän velloo omassa herkkyydessään ja epäonnistumisissaan ja on muita tyyppejä alttiimpi sairastumaan ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Haavoittuvasta narsismista käytetään myös nimitystä piilonarsismi.

3) Huomionhakuinen narsisti antaa vaikutelman elämässään menestyneestä ihmisestä. Hän ovat itsekeskeinen ja taitava käyttämään toisia ihmisiä hyväkseen.

Jos kyseessä on sosiaalisesti taitava narsisti, hän voi onnistua pitämään ominaisuutensa piilossa pitkäänkin – ainakin siihen saakka, kun hän on onnistunut saamaan haluamansa.

Eräässä tutkimuksessa kesti seitsemänteen tapaamiskertaan saakka, ennen kuin narsistisia piirteitä omaavien keskustelukumppanit alkoivat nähdä hurmaavan pinnan taakse.

Narsistin voi tunnistaa esimerkiksi näistä piireistä ja käyttäytymistavoista:

• Narsisti pitää itseään tärkeämpänä kuin muut.
• Narsisti vaatii jatkuvaa ja ylenpalttista ihailua ja huomiota.
• Narsisti odottaa tulevansa huomioiduksi ylivertaisena muihin verrattuna
• Narsisti liioittelee omia saavutuksiaan ja taitojaan.
• Narsisti käyttää paljon aikaa haaveilemalla menestyksestä, vallasta, kauneudesta, erinomaisuudesta tai täydellisestä puolisosta.
• Narsisti hallitsee keskusteluja ja vähättelee ja halveksii heitä, joita hän pitää itseään alempiarvoisina.
• Narsisti odottaa ja olettaa, että muut täyttävät hänen tarpeensa ja toiveensa kyseenalaistamatta niitä
• Narsisti käyttää muita hyväkseen saadakseen haluamansa.
• Narsisti on joko haluton tai kykenemätön näkemään toisten tarpeita ja ymmärtämään heidän tunteitaan.
• Narsisti toisaalta kadehtii muita ja toisaalta uskoo muiden kadehtivan häntä.
• Narsisti käyttäytyy ylimielisesti, teennäisesti ja omahyväisesti.
• Narsisti haluaa, että hän saa parhaan – olipa kyseessä sitten työpaikka, auto tai deittikumppani.

Terve narsismi

On tärkeää, että ihminen näkee itsensä myönteisessä valossa ja osaa arvostaa itseään ja ominaisuuksiaan.

Narsismi on tervettä silloin, kun ihminen näkee omat vahvuutensa – mutta myös toisten vahvuudet.

Terveesti itsekäs voi olla kunnianhimoinen ja käyttää ominaisuuksiaan menestymiseen, mutta hän ei korosta omaa erinomaisuuttaan lyttäämällä toisia. Hänellä on kyky myötätuntoon. Hän osaa nauraa itselleen ja iloita toisten onnistumisista.

Terveellä tavalla narsistinen ihminen ymmärtää, että kyseessä ei ole nollasummapeli: Toisen vahvuudet ja menestyminen eivät ole itseltä poissa.

Kuten Maaret Kallio sen niin osuvasti tiivistää: Ter­ve nar­sis­mi on si­tä, et­tä ih­mi­ses­sä on lu­juut­ta ja lem­peyt­tä.

Miten ihmisestä tulee narsisti?

Persoonallisuuden kehittyminen on pitkä ja monimutkainen prosessi, joka alkaa syntymästä, kehittyy voimakkaasti lapsuus- ja nuoruusvuosina – ja jatkuu oikeastaan läpi koko elämän.

Kuten persoonallisuuden kehityksessä yleensä, myös persoonallisuushäiriöiden kehityksessä taustalla vaikuttavat toisiinsa kietoutuneena vyyhtinä niin ympäristö ja ihmissuhteet kuin biologiset tekijät ja perimä.

Tarkkaa tietoa kaikista narsismin kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä ei ole, mutta taustalta arvioidaan löytyvän ainakin seuraavaa:

Lapsuuden kokemukset ja ihmissuhteet

Lapsuuden vaikea kasvuympäristö ja vahingolliset ihmissuhteet näyttelevät – ei niin yllättävästi –  isoa osaa narsismin kehittymisessä.

Huomiotta ja huolenpidotta jääminen, hylkäämisen kokemukset, jatkuvuuden puute, epävakaat vanhemmat, lähipiirin päihteiden käyttö, hyväksikäyttö jne. luovat kaikki osaltaan pohjaa persoonallisuuden kehityksen häiriintymiselle.

On myös esitetty arvioita, että ylihuolehtivainen kasvatustyyli voisi vaikuttaa narsismin kehittymisen taustalla.

Eriytymisprosessin häiriintyminen

Narsistisen persoonallisuushäiriön, kuten myös muiden persoonallisuushäiriöiden, taustalta ajatellaan psykodynaamisessa lähestymistavassa löytyvän häiriö lapsuuden siinä kehitysvaiheessa, jolloin lapsi alkaa nähdä itsensä erillisenä olentona vanhemmistaan.

Jos eriytyminen jää puolitiehen, ihmisen mielikuva itsestään ja toisista erillisinä yksilöinä ei muodostu tarpeeksi vakaaksi. Tämä puolestaan johtaa riittämättömään itsearvostukseen, mikä tekee ihmisen riippuvaiseksi muista – heidän hoivastaan tai heidän hyväksikäyttämisestään.

Eriytyminen voi häiriintyä monista aiemmin kuvatun kaltaisista lapsuusajan vaikeista kokemuksista ja vahingoittavasta kasvuympäristöstä.

Perimä

Geneettisten tekijöiden osuutta sairauksien kehityksessä selvitetään monesti tutkimalla kaksosia.

Kaksostutkimusten perusteella näyttää siltä, että narsismin kehittymisen taustalla saattaa osin vaikuttaa myös perimä. Asiasta ei kuitenkaan ole varmaa tietoa.

Itsekeskeisyyttä korostava kulttuuri

Uumoillaan, että narsismin kehittymisen taustalla vaikuttavat myös laajemmat kulttuurin ja yhteiskunnan ilmiöt, joissa itsekkyys ja itsekeskeisyys korostuvat.

Tutkimusta aiheesta tosin on vain vähän.

Narsistinen häiriö puhkeaa nuorena

Narsistinen häiriö on yleisempi miehillä kuin naisilla ja se puhkeaa tavallisesti teini-iässä tai varhaisaikuisuudessa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että lapsuuden ja nuoruuden normaaliin kulkuun ja moniin vaiheisiin liittyy jonkinlaista itsekkyyttä ja kyvyttömyyttä katsoa asioita toisen ihmisen näkökulmasta – se ei ole narsismia.

Arvioidaan, että väestötasolla yksi sadasta olisi narsisti. Mittaaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä narsisti ei yleensä itse koe olevansa sairas eikä näin ollen hakeudu mielenterveyspalvelujen piiriin.

TIESTIKÖ? Suomessa ja muualla Euroopassa käytössä olevassa ICD-10-tautiluokituksessa narsistidiagnoosi sisältyy ryhmään muut persoonallisuushäiriöt. Yhdysvalloissa käytössä olevassa DSM-5-tautiluokituksessa narsismi on määritelty omaksi persoonallisuushäiriökseen.

Miten narsismia hoidetaan?

Narsisti ei yleensä koe olevansa sairas, minkä vuoksi narsistisen persoonallisuushäiriön hoitaminen on vaikeaa.

Psykoterapia on narsistisen persoonallisuushäiriön perushoito, joskin esimerkiksi käyttäytymisterapian vaikutuksesta ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä. Lääkehoidon suhteen tilanne on sama.

Jos terapiaan saakka päästään, siellä keskitytään muun muassa opettelemaan hankalien tunteiden sietämistä ja toisen ihmisen asemaan asettumista.

Myös omia tunteita yritetään oppia ymmärtämään:

Mistä kumpuaa epäluottamus toisia kohtaan, mikä on muiden ja itsen halveksunnan taustalla, mistä voi johtua epäterve kilpailunhalu ja epärealistisiksi paisuvat, suureelliset haaveet?

Miten pärjätä narsistin kanssa

Elämä narsistin vaikutuspiirissä – olipa kyseessä työkaveri, puoliso, ystävä tai esimies – voi olla vaikeaa ja kuluttavaa. Miten narsistin kanssa kannattaa toimia?

1. Aseta selkeät rajat

Tee rajat selkeäksi niin itsellesi kuin toiselle. Kerro jämäkästi ja  konkreettisesti, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei – ja mitä seuraa siitä, jos rajojasi ei kunnioiteta.

2. Ota selvää narsismista

Mitä enemmän tiedät narsismista ja sen ilmenemismuodoista, sitä helpompi sinun on nähdä narsistin manipuloinnin taakse.

3. Pidä huolta itsestäsi

Elämä narsistin vaikutuspiirissä voi olla erittäin väsyttävää ja stressaavaa. Vastapainoksi yritä käyttää kaikki tilaisuudet hyväksesi tehdä asioita, jotka ilahduttavat ja joista saat voimaa. Huolehdi riittävästä unen saannista, liiku ja tapaa ystäviä, jotka tukevat sinua.

4. Hae apua

Jos  vaikea ihmissuhde stressaan ja itsensä suojeleminenkin tuntuu vaikealta, käy juttelemassa tilanteestasi ammattilaisen kanssa tai hakeudu vertaisten pariin. Juttelu helpottaa, vertaistuki auttaa huomaamaan, ettet ole yksin. Yhdessä toisten kanssa pystyt myös tehokkaammin työstämään omaa työkalupakkiasi rajojesi suojelemiseksi.

5. Ota etäisyyttä

Jos et voi tämän ihmisen läheisyydessä hyvin, ota reippaasti etäisyyttä. Joskus – oman turvallisuuden ja hyvinvoinnin vuoksi – voi olla tarpeen katkaista siteet kokonaan.

Pohdi omaa tilannettasi esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

Vähätteleekö ja nimitteleekö läheisesi sinua? Yrittääkö hän eristää sinut muista? Onko sinulla koko ajan sellainen olo, että sinua kontrolloidaan tai manipuloidaan? Liittyykö ihmissuhteeseen fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa?

LÄHTEET:
Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M. & T. Partonen (toim.) (2013). Psykiatria. Keuruu: Otava.
Terveyskirjasto: Persoonallisuushäiriöt
Narsismi.info: Miten toimin, jos läheiseni on narsisti?
Interpersonal and intrapsychic adaptiveness of trait self-enhancement: A mixed blessing?
Mayo Clinic: Narcissistic personality disorder
Psychcentral: Narcissistic Personality Disorder Treatment

Lue lisää persoonallisuushäiriöistä:

• Persoonallisuushäiriö on lapsuudessa alkaneen kehityksen tulos – myös biologia ja perintötekijät vaikuttavat
• Epäluuloinen persoonallisuus – perusteettomia epäilyksiä, pitkävihaisuutta ja omahyväisyyttä
• Eristäytyvä persoonallisuus – itsetutkiskelua, yksinoloa ja omaan mielikuvitusmaailmaan katoamista
• Estynyt persoonallisuus – jatkuvaa huonommuuden ja riittämättömyyden tunnetta
• Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö – manipulointia ja vaikeuksia kontrolloida impulsseja
• Epävakaa persoonallisuus – tuskaisaa tunteiden vuoristorataa
• Vaativa persoonallisuus tavoittelee täydellisyyttä, järjestystä ja kontrollia
• Riippuvainen persoonallisuus antaa toisten ottaa ohjat
• Huomiohakuinen persoonallisuus haluaa hurmata ja on herkkä loukkaantumaan
• Psykoosipiirteinen persoonallisuus – outoja ajatuksia, kummallista käytöstä