Elämme influenssereiden aikaa – vaikuttaminen siis on päivän sana. Mutta milloin vaikuttaminen puuttuu pahansuovaksi pikkuserkukseen, manipuloinniksi?
Me kaikki vaikutamme toisiimme ja meihin kaikkiin vaikutetaan.
Vaikuttamisen taustalta löytyy kirjava joukko syitä, joista monet ovat pelkästään hyväntahtoisia.
Jos vaikkapa pelottelen lasta hammaspeikolla, teen sen, koska haluan tämän oppivan terveellisille tavoille. Ja jos lahjon kokeisiin lukuun rahalla, teen sen siksi, että haluan jälkikasvun pärjäävän koulussa.
Moni hyväksyy myös, että mainoksilla ja muilla markkinointitoimenpiteillä yritetään vaikuttaa siihen, mihin me kuluttajat päätämme käyttää rahamme.
LUE MYÖS: Näin kuluttaja koukutetaan – ja pidetään koukussa
Miksi haluamme vaikuttaa toisiimme?
Manipulointia ei tapahtuisi, jos ihmisillä ei olisi mitään tarvetta vaikuttaa toisiinsa. Siksi Petri Parviaisen ja Manne Pyykön uutuuskirjassa Vaikuttaminen ja manipulointi (Docendo 2020) lähdetään liikkeelle isosta peruskysymyksestä: Mikä ylipäätään saa ihmisen tekemään asioita?
Ihmistä ajavat Parviaisen ja Pyykön mukaan monenlaiset vaikuttimet. Kun kohtaamme uuden asian, kysymme itseltämme ensin, mitä hyötyä siitä on minulle itselleni ja toiseksi, miten minulle merkitykselliset ihmiset hyötyvät siitä.
Teemme asioita myös siksi, koska haluamme päästä pienelle lomalle itsestämme ja elämästämme: Katsomme elokuvia, kuuntelemme musiikkia, selaamme somea ja käytämme päihteitä.
Lisäksi meitä ajaa halu tulla enemmän ”ihanneminämme” kaltaiseksi ja toisten hyväksymäksi ja ihailemaksi. Sitä yritämme Parvaisen ja Pyykön mukaan toimimalla sellaisilla tavoilla, joilla kuvittelemme saavamme meille tärkeiden ihmisten ja viiteryhmien hyväksynnän. Saatamme myös ostaa sellaisia tuotteita, joiden toivomme vievän meidät lähemmäksi kuvittelemaamme ideaalia käsitystä itsestämme.
LUE MYÖS: Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö – manipulointia ja vaikeuksia kontrolloida impulsseja
Mikä on vaikuttamista, mikä manipulointia?
Koska ihminen ei ole pelkästään hyvä – ja koska toiset meistä ovat rikkinäisempiä tai pahansuovempia kuin toiset – vaikuttamisellakin on pimeä puolensa. Silloin puhutaan manipuloinnista.
Vaikuttamisen ja manipuloinnin ero ei tosin ole yksiselitteinen ja monesti liikutaankin leveällä harmaalla alueella.
Onko manipulointia esimerkiksi se, että kyseenalaisin keinoin yrittää saada aikaan hyvää? Vai onko manipulointia vasta se, kun sekä keinot että tarkoitusperät ovat kyseenalaiset?
Vaikuttaminen ja manipulointi -kirjassa kysymykseen vastataan näin:
”Ensinnäkin, jos vaikuttajan aikeet ovat täysin itsekkäät, menee tilanne manipuloinnin puolelle. Toiseksi, jos tilanteessa vahvempi henkilö pyrkii vaikuttamaan heikkoon tai puolustuskyvyttömään henkilöön, on kyse manipuloinnista.”
Joka tapauksessa sotkuisessa elävässä elämässä raja on monesti veteen piirretty viiva.
LUE MYÖS: Narsisti vähättelee toisia ja ajattelee olevansa tärkeämpi kuin muut
Miksi manipuloimme?
Manipuloinnin juurisyyt ovat Parviaisen ja Pyykön mukaan useimmiten tietoisia: ihminen manipuloi, koska niin toimimalla hän uskoo hyötyvänsä siitä tavalla tai toisella, esimerkiksi saamalla itselleen valtaa tai hyväksyntää.
Joillekin manipulointi on ajanvietettä, eräänlaista peliä. Toiselle siitä taas on tullut niin juurtunut tapa, että hän turvautuu siihen tiedostamattaan. Jotkut ovat yksinkertaisesti pahantahtoisia. Heitä motivoi toisten vahingoittaminen.
Erilaisia manipulaatiomenetelmiä
Parvainen ja Pyykkö listaavat toistakymmentä erilaista manipulointimenetelmää valehtelusta, vähättelystä ja pelottelusta mykkäkouluun ja tunteiden manipulointiin.
”Rakkaudesta se hevonenkin potkii”, on malliesimerkki vähättelystä manipulointimenetelmänä. Koulussa kiusatuksi tulleen kokemus käännetään ihastuneen viattomaksi kiusoitteluksi.
”Eihän kukaan meistä ole korvaamaton”, on taas hyvä esimerkki epäsuorasta pelottelusta. Jos et tee, kuten sanon, työsi saattaa huomenna tehdä joku muu.
Jos toinen systemaattisesti vaikenee ja kieltäytyy keskustelemasta eripuraa aiheuttavista asioista – pitää mykkäkoulua – silloinkin voidaan kirjan mukaan puhua manipuloinnista. Lue lisää myrkyllisestä manipuloinnista parisuhteessa.
Taitava manipulointi on niin ovelaa ja hienovaraista, että manipuloinnin kohde ei edes tajua tulevansa manipuloiduksi. Ehkäpä juuri siitä syystä kirjassa on lukuisia esimerkkejä siitä, millaisia muotoja manipulointi eri tilanteissa voi saada.
Verkkokauppojen niukkuuskortti – ”Kaksi muuta henkilöä katsoo tätä hotellihuonetta”
Myyjät vaikuttavat potentiaalisiin asiakkaisiinsa monin keinoin. Yksi niistä on nettishoppaajalle tuttuakin tutumpi niukkuuteen vetoaminen.
Näin se tehdään:
Potentiaaliselle asiakkaalle kerrotaan, että tuotetta on enää muutama jäljellä tai että palvelun erikoistarjoushinta on voimassa enää tunnin. Kohta loppuu, toimi heti!
Niukkuuden mielikuvaa nykyaikaisissa verkkokaupoissa luodaan monin keinoin. Ruudulla saattaa valua tiimalasin hiekka tai raksuttaa kello – tarjous päättyy keskiyöllä! Vihreällä värillä kerrotaan, että vielä ei ole hätää, mutta värin muututtua oranssiksi kannattaisi jo alkaa toimia ja punaisella aikaa ei ole hukattavissa sekuntiakaan.
Hotellipalveluista tuttu ”kaksi muuta henkilöä katsoo tätä hotellihuonetta” saa aikaan kuumeisen pakon tehdä valinta mieluummin heti kuin antaa täydellisen majoituspaikan mennä sivu suun.
