Lapsena emotionaalisesti laiminlyöty kokee aikuisena muita herkemmin, että toiset ihmiset suhtautuvat häneen negatiivisesti. Kokemus oli miehillä voimakkaampi kuin naisilla. Asia selviää vastikään Turun yliopistossa valmistuneesta tutkimuksesta.
Sekä mielenterveyden ongelmista kärsiviä että yleisväestön aikuisia väitöstutkimuksessaan tutkinut Raimo Salokangas Turun yliopistosta selvitti lapsuuden kaltoinkohtelun ja traumakokemusten vaikutuksia yksilöiden kokemuksiin siitä, miten muut ihmiset suhtautuvat heihin.
Lisäksi Salokangas tutki, millaisessa yhteydessä lapsuuden traumakokemukset ovat aikuisiän itsetuhoisuuteen ja psykiatrisiin häiriöihin.
Suurimmalla osalla tutkittavista vähintään yksi lapsuuden traumakokemus
Salokankaan tutkimusaineistossa oli mukana 692 yleisväestön aikuista, 250 terveyskeskukseen ja 160 psykiatriseen avohoitoon tullutta sekä 245 psykoosiriskissä olevaa potilasta.
Yleisväestöstä lähes kolme neljäsosaa vastaajista raportoi vähintään yhden ja lähes puolet kaksi tai useamman lapsuuden traumakokemuksen.
Tutkimukseen osallistuneista psykiatrisen avohoidon potilaista lähes kaikki, 94,4 prosenttia, kertoi kokeneensa vähintään yhden traumakokemuksen ja yli 80 prosenttia kaksi tai enemmän.
Traumakokemuksilla yhteys aikuisiän alkoholiongelmiin
Kaikissa aineistoissa emotionaalinen laiminlyönti oli yleisin ja seksuaalinen hyväksikäyttö harvinaisin lapsuuden traumakokemus.
”Kaikki lapsuuden traumakokemukset yhdistyivät merkitsevästi aikuisiän alkoholiongelmiin. Naisilla seksuaalinen hyväksikäyttö ja fyysinen kaltoinkohtelu yhdistyivät suoraan alkoholiongelmien esiintymiseen; miehillä vastaavat yhteydet välittyivät pääasiassa masentuneen mielialan kautta”, Salokangas kertoo.
Emotionaalinen kaltoinkohtelu ja laiminlyönti sekä fyysinen kaltoinkohtelu olivat vahvimmin yhteydessä ajankohtaisiin mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin.
Hoitoon hakeutuneiden aineistossa psykiatristen häiriöiden ohella lapsuuden traumakokemukset – varsinkin emotionaalinen kaltoinkohtelu – yhdistyivät itsemurhariskiin.
Lapsen täytyy saada kokea olevansa turvassa ja rakastettu
Emotionaalinen laiminlyönti ja fyysinen kaltoinkohtelu olivat voimakkaimmin yhteydessä psykiatrisiin häiriöihin ja emotionaalinen laiminlyönti myös negatiiviseksi koettuun toisten ihmisten asenteeseen.
”Molemmat koskettavat lapsen ja nuoren perustavaa laatua olevia turvallisuuden ja rakastettuna olemisen tarpeita ja voivat siten vahingoittaa hänen psyykkistä eheyttään ja itsetuntoaan altistaen hänet aikuisiässä epäluottamuksen sävyttämälle asenteelle toisia ihmisiä kohtaan sekä mielenterveyden ongelmille ja häiriöille”, Salokangas sanoo.
Vanhempien varhainen tukeminen kasvatustyössä tärkeää
Enemmistö lapsuuden kaltoinkohtelusta ja traumakokemuksista liittyy perheisiin.
”Varhaiset vanhempien ja lasten mielenterveyttä tukevat perhekeskeiset terapeuttiset ja neuvontatoimenpiteet sekä vanhempien tukeminen heidän vanhemmuuden tehtävässään voivat suojata lapsia ja nuoria kaltoinkohtelulta ja traumakokemuksilta. Sosiaalipoliittiset toimenpiteet, jotka suunnataan perheisin niiden kohdatessa taloudellisia ja muita vaikeuksia, voivat vaikuttaa samaan tavoitteeseen”, Salokangas toteaa.
Koko yhteiskunnan tasolla kyse on Salokankaan mukaan perhe-elämän arvostamisesta.
”Yhteiskunnan tuleekin ryhtyä toimenpiteisiin tasapainoisen perhe-elämän tukemiseksi sekä suhtautua todella arvostavasti lapsiin ja heidän hyvinvointiinsa. Myös julkisella medialla on tärkeä rooli näissä toimenpiteissä.”
Salokankaan väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 27.11.2020.
Tutustu myös:
- Estynyt persoonallisuus – jatkuvaa huonommuuden ja riittämättömyyden tunnetta
- Hyvä itsetunto on ymmärrystä siitä, että ei ole parempi eikä huonompi vaan samanarvoinen kuin muut
- Äidin narsismi vaurioittaa lasta – oireilu jatkuu pitkälle aikuisuuteen
- Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja vakavoituneet
- Nuorten mielenterveyden häiriöiden kasvu on hätähuuto yhteiskunnan muutoksesta
- ”Kuka sä oikein luulet olevasi” Piinaako sinuakin sisäinen kriitikko?
