Joku hymyilee sinulle, sinä hymyilet takaisin. Kun toinen kurtistaa kulmiaan, silloin omatkin kasvot ottavat vakavamman ilmeen. Oletamme, että hymyilevä tyyppi on iloinen ja mutrusuu vihainen tai surullinen.
Ei tarvitse kuin muistella, kuinka monta kertaa onkaan itse tullut hymyilleeksi – tai peräti nauraneeksi – vaikka ei olisi ollenkaan huvittanut, ymmärtää, että kasvot eivät ehkä heijastakaan tunteita kovin luotettavasti. Samaan johtopäätökseen on tultu Ohio State -yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.
”Kysyimme tutkimuksessamme, voiko tunteita tunnistaa kasvojen ilmeistä ja vastaus on yksinkertaisesti, että ei voi”, sähkö- ja viestintätekniikan professori Aleix Martinez Ohio State -yliopistosta sanoo.
Lue myös: Miksi ihmiset nauravat?
Tunteiden tunnistus epäonnistui lähes joka kerta
Kasvojentunnistusalgoritmeja kehittävä Martinez kollegoineen tutki koehenkilöiden kasvojen lihasten liikkeitä ja vertasi niitä heidän tunteisiinsa. He huomasivat, että yritykset tunnistaa koehenkilön tunne kasvonilmeiden perusteella menivät pieleen melkein joka kerta.
”Kasvojemme ilmeet riippuvat kontekstista ja niihin vaikuttavat myös kulttuurisen normit. On lisäksi tärkeää ymmärtää, että hymyilevä ihminen ei välttämättä ole onnellinen ja että jos joku on onnellinen koko päivän, hän tuskin kuljeksii ympäriinsä jatkuva kestohymy huulillaan”, Martinez sanoo.
Kone on kömpelö tunteiden tulkitsija
Joskus ihmiset hymyilevät yksinkertaisesti siksi, koska se kuuluu tapoihin ja jotkut ovat luonnostaan hymyherkempiä kuin toiset.
”On yrityksiä, jotka väittävät, että he pystyisivät teknologian avulla selvittämään, onko joku syyllinen vai syytön rikokseen, keskittyykö oppilas tunnilla tai onko asiakas tyytyväinen. Meidän tutkimuksemme osoitti, että tällaisia päätelmiä ei yksinkertaisesti pystytä tekemään pelkästään ilmeitä analysoimalla”, Martinez sanoo.
Lue myös: Hymyä huuleen, vaikka itkettäisi? Pakotettu positiivisuus uuvuttaa
Pahimmillaan tulkintojen tekeminen voi olla suorastaan vaarallista, Martinez varoittaa. Oikeat tunteet ja aikeet jäävät tunnistamatta ja väärillä johtopäätöksillä ihmisten aikeista voi olla kauaskantoisia ja tuhoisia seurauksia.
Esimerkiksi luokkahuoneessa opettaja saattaa tulkita niukkailmeisen oppilaan vähemmän kiinnostuneeksi opiskelusta, mikä puolestaan voi vaikuttaa opettajan asenteisiin oppilasta kohtaan. ”Välinpitämätön” oppilas onkin saattanut yksinkertaisesti kuunnella keskittyneesti.
Kasvojen väri paljastaa lisävihjeitä
Ilmeet eivät siis riitä tunteiden tulkintaan. Tarvitaan myös muuta. Tutkijat kertovat, että muun muassa kasvojen väri paljastaa lisävihjeitä yksilön tunteista.
”Kun ihminen kokee tunteen, hänen aivonsa vapauttavat peptidejä – enimmäkseen hormoneja – verenkiertoon. Se vaikuttaa veren virtaukseen ja koostumukseen, mikä puolestaan näkyy kasvoissa värin muutoksena”, Martinez kertoo.
Huomioi myös asennot ja konteksti
Tunteita tulkitsevan kannattaa kiinnittää huomiota kasvojen lisäksi kehonkieleen ja asentoihin. Konktekstilla on niin ikään suuri merkitys.
Yhdessä kokeessa Martinez näytti koehenkilöille kuvaa miehen kasvoista. Mies vaikutti huutavan: hänen suunsa oli auki ja hänen kasvonsa olivat kirkkaanpunaiset.
Lue myös: Onko sinulla hyvä kasvomuisti? Saatat olla supertunnistaja
Kasvot oli leikattu suuremmasta kuvasta, jossa näkyi myös miehen vartalo ja ympäristöä.
”Kun koehenkilöt näkivät koko kuvan, heille oli päivänselvää, että kyseessä on maalia juhliva jalkapalloilija.”
Ympäristön vihjeiden avulla on selvää, että mies on valtavan iloinen, mutta kontekstistaan irrotettuna hän näyttää suorastaan vaaralliselta.
Kulttuureissakin on eroja
”Me täällä Yhdysvalloissa hymyilemme paljon. Osoitamme sillä tavalla ystävällisyyttämme. Mutta jos kävelisit jossain muussa maassa ympäri markettia kestohymy huulillasi, saattaisit saada köniisi”, Martinez konkretisoi.
Entäpä ne algoritmit, onko niistä lopulta mitään hyötyä?
Martinzes sanoo, että hän uskoo, että algoritmeista voi olla hyötyä ihmisten tunteiden ja aikeiden ymmärtämisessä, mutta sataprosenttiseen varmuuteen toisen tunteista ei voi algoritmien avulla päästä.
”Tämä olisi kaikkien – myös algoritmien kehittäjien – erittäin tärkeää muistaa.”
Martinez kollegoineen esitteli tutkimuksensa tuloksia American Association for the Advancement of Science -yhdistyksen vuosikokouksessa helmikuussa 2020.
Lähde: Facial expression don’t tell the whole story of emotion
Alkuperäinen teksti: Laura Arenschield
Tutkimusraportti kasvojen värin merkityksestä tunteiden tulkitsemisessa:
Benitez-Quiroz, C. F., Srinivasan, R., & Martinez, A. M. (2018). Facial color is an efficient mechanism to visually transmit emotion. Proceedings of the National Academy of Sciences, 115(14), 3581–3586. https://doi.org/10.1073/pnas.1716084115
