Hengittäminen pitää meidän elossa, mutta lisäksi se muokkaa aivojamme. Se vaikuttaa niin tunteisiimme kuin siihen, miten havainnoimme ja prosessoimme havaitsemaamme. Tuore tutkimus Aarhusin yliopistosta Tanskasta valottaa, miten hengittäminen vaikuttaa siihen, miten aivomme toimivat.
Kun olet tiukassa paikassa, mitä teet? Ehkä pysähdyt, suljet silmäsi ja hengität oikein syvään. Sisään ja ulos. Sisään ja ulos.
Hengityksen voima niin mielen kuin kehon rauhoittamiseksi on jo tiedetty pitkään. Sitä käytetään hyväksi muun muassa meditoinnissa ja joogassa – ja niissä erityisen tiukoissa paikoissa, joissa sekä mieli että syke uhkaavat lähteä laukalle.
Nyt tanskalaisen Aarhusin yliopiston tutkijat ovat luoneet useiden aivokuvantamista hyödyntäneiden tutkimusten pohjalta tietokonemallin, joka auttaa ymmärtämään, kuinka hengittäminen vaikuttaa aivoihin ja ajatteluun.
Sisäänhengitys herkistää ulkomaailmalle, uloshengityksessä huomio suuntautuu sisäänpäin
Hengittämisen ja aivojen aktiivisuuden vuoropuhelussa on tutkimuksen mukaan osallisena ainakin kolme aivorataa: hajuradat (olfactory pathways), somatosensoriset radat (somatosensory pathways) ja interoseptiset radat (interoceptive pathways).
Kullakin aivoradalla on prosessissa omat monimutkaiset roolinsa. Ne liittyvät muun muassa siihen, kuinka aivot tulkitsevat hengittämisen seurauksena koettuja fysiologisia tuntemuksia kehossa (esimerkiksi rintakehällä ja palleassa) ja siihen, kuinka hengittämisen rytmi on aivojen välittäjäaineiden kautta yhteydessä sisäisiin tuntemuksiin, kuten virittyneisyyteen.
Mallin rakentamisessa käytetyt tutkimukset oli tehty jyrsijöillä, apinoilla ja ihmisillä. Tutkimuksessa huomattiin, että lajista riippumatta aivojen rytmit ovat läheisessä yhteydessä hengityksen rytmiin.
”Olemme herkempiä ulkomaailmalle silloin, kun hengitämme sisään. Uloshengityksen aikana tilanne on päinvastainen”, professori Micah Allen Aarhusin yliopiston kliinisen lääketieteen osastolta kertoo.
Ilmiötä käytetään hyväksi joissakin urheilulajeissa, esimerkiksi tarkka-ammunnassa.
”Tarkka-ampuja on koulutettu painamaan liipasinta uloshengityksen päätteeksi”, Allen selittää.
Hengityselmistön sairaudet altistavat masennukselle ja ahdistuneisuudelle
Hengitys muokkaa aivoja ja vaikuttaa sitä kautta niin ajatuksiin, käyttäytymiseen kuin mielialaankin.
Aivojen ja hengittämisen välisen yhteyden ymmärtäminen on siten tärkeää myös mielen sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.
Allen kertoo, että hengitysvaikeudet ja erilaiset hengityselimistön sairaudet, kuten astma, ovat selkeässä yhteydessä kasvaneeseen riskiin sairastua erilaisiin mielenterveyden häiriöihin, esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen.
”Ehkäpä tulevaisuudessa näitä sairauksia voitaisiin hoitaa tahdistamalla aivojen ja elimistön rytmiä – sen sijaan, että niitä hoidettaisiin toisistaan erillisinä kokonaisuuksina”, Allen pohtii.
Selvitettävää riittää – pitkittyneen koronan vaikutuksia tutkitaan jo
Tutkimuksen pohjalta on virinnyt lukuisia jatkotutkimusideoita, joista osa on jo työn alla.
Tutkimusryhmä tekee yhteistyötä esimerkiksi Aarhusin yliopistollisen sairaalan kanssa. Siellä kehitettyjen uusien työkalujen avulla tutkitaan, sotkeeko pitkittynyt korona (long covid) aivojen ja hengityksen välistä vuoropuhelua.
Tulevaisuudessa Allen haluaisi selvittää, millä tavalla eri lääkkeet vaikuttavat aivojen ja hengityksen vuorovaikutukseen.
Myös elintapoihin liittyvät kysymykset kiinnostavat.
”Olisi mielenkiintoista jonain päivänä päästä tutkimaan, millä tavalla esimerkiksi stressi, uni tai vaikkapa avantouinti vaikuttavat aivojen ja hengityksen väliseen vuorovaikutukseen. Jatkamme innolla tutkimuksia aiheesta”, Allen summaa.
Tutkimusviite: Allen, M., Varga, S., & Heck, D. H. (2022). Respiratory rhythms of the predictive mind. Psychological Review. https://doi.org/10.1037/rev0000391
Artikkelin kuva: Tracey Hocking/Unsplash
Lue myös:
- Hyvän hengityksen anatomia johdattaa hengityksen teoriaan ja käytäntöön
- Vagushermo rauhoittaa elimistösi
- Parasympaattinen hermosto rauhoittaa – mutta tekee paljon muutakin
- Vauvan aivojen rakenne kertoo herkkyydestä ympäristötekijöille
- ”Luovan ajattelun edellytys on, että valitsemme vähemmän kuljetun tien”
