Gaslighting eli ”kaasuvalotus” on ovelaa manipulointia ja harhauttamista

Gaslighting (suomeksi kaasuvalotus) tarkoittaa toisen tarkoituksellista harhauttamista niin, että tämä alkaa epäillä kokemansa ja ajatustensa todenmukaisuutta.

Gaslighting eli ns. ”kaasuvalotus” on termi, joka saanut nimensä samannimisestä vuonna 1938 julkaistusta Patrick Hamiltonin kirjoittamasta brittinäytelmästä.

Tarinassa, joka ilmestyi vuonna 1944 myös elokuvana, aviomies yrittää saada vaimonsa eri keinoin vakuuttuneeksi siitä, että tämän mielenterveys on järkkymässä. Mies muun muassa himmentää kodin kaasuvaloa, mutta esittää sitten valon välkkymistä ihmettelevälle vaimolleen, ettei ymmärrä, mistä tämä puhuu. 

Nykyisin gaslighting viittaakin nimenomaan manipulointiin ja harhauttamiseen erityisesti parisuhteessa, mutta myös muissa ihmissuhteissa.

Gaslighting saattaa aluksi olla niin hienovaraista, että sen uhriksi joutunut ei välttämättä edes usko kokemaansa. 

Gaslighting alkaa vaivihkaa

Jos muistiasi, järkeäsi tai reagointiasi kyseenalaistettaisiin toistuvasti, mitä luulet, että siitä seuraisi?

Alkuun saattaisit hymähtää ja korkeintaan ihmetellä toisen kummallisia heittoja. 

Ajan saatossa alkaisit kuitenkin epäröidä. Jos toinen jatkuvasti muistaa toisin, pitää sinua outona tai syyllistää ”vääristä” mielipiteistä tai ”liian voimakkaista” reaktioista, ehkä hän onkin oikeassa? 

Mitä jos muistisi on oikeasti pettämässä? Mitä jos olet oikeasti menettämässä järkesi? Mitä jos ylireagoinnista syyttäminen onkin aivan aiheellista? 

Muutut epävarmaksi. Itsetuntosi alkaa murentua. Et enää usko omiin kokemuksiisi ja havaintoihisi. 

Vähitellen tulet yhä riippuvaisemmaksi sinua harhauttavasta ihmisestä, koska hän vaikuttaa tietävän ja ymmärtävän kaiken sinua paremmin. Ja niin kaasuvalottaja on päässyt tavoitteeseensa. 

Kaasuvalotukseen erikoistunut ja aiheesta kirjankin kirjoittanut psykoterapeutti Robin Stern kertoo Psychology Today -sivustolle kirjoittamassaan artikkelissa, että manipulointiin reagoidaan tyypillisesti kolmivaiheisesti. 

Koska kyseessä on sotkuinen tosielämä, vaiheet eivät useinkaan seuraa toisiaan siistissä jonossa vaan esiintyvät limittäin ja päällekkäin. 

1. Epäusko

Gaslighting saattaa aluksi olla niin hienovaraista, että sen uhriksi joutunut ei välttämättä edes oikein usko kokemaansa. 

Harhauttaja ei suinkaan ensi töikseen kutsu esimerkiksi deittiseuralaistaan järkensä menettäneeksi vaan tarttuu johonkin näennäisen vähäpätöiseen asiaan. 

Stern kertoo esimerkin toisiaan tapailleesta Rhondasta ja Deanista. Treffien jälkeen Rhonda hyppäsi bussiin päästäkseen kotiin, mutta Dean oli sitä mieltä, että Rhondan päätös mennä bussilla eikä metrolla oli ”outo”. Dean soitti vielä treffien jälkeenkin Rhondalle kertoakseen, että tämä käyttää julkista liikennettä ”ihan väärin”. 

Rhonda kummasteli Deanin kommentteja, mutta ajatteli lopulta, että ehkä Deanillä vain on jotain bussilla liikkumista vastaan. 

2. Puolustus

Toisessa vaiheessa manipuloinnin uhriksi joutunut yrittää alkaa puolustaa itseään harhauttajan toimia vastaan. 

Kuvitellaan esimerkiksi, että pomo paukauttaa työntekijälle haastavan viikon jälkeen, että tämä ei pärjää tehtävässään, koska ei yksinkertaisesti kestä painetta. Työntekijä yrittää sen jälkeen parhaansa mukaan osoittaa, että hänen paineensietokyvyssään ei ole mitään vikaa tekemällä töitä yhä ankarammin – ja väsymällä entisestään.

Sen sijaan, että esihenkilö ja työntekijä keskustelisivat tosiasiallisista olosuhteista eli liian suuresta työmäärästä, pomon huomio keskittyy entistä enemmän työntekijän ”olemattomaan” paineensietokykyyn. Lopulta työntekijä alkaa uskoa siihen myös itse. 

3. Masennus

Kolmannessa vaiheessa kaasuvalotuksen uhriksi joutunut on väsynyt ja alakuloinen. Manipulointia vastaan puolustautuminen ei ole onnistunut, minkä täytyy tarkoittaa, että hän on juuri niin toivoton kuin puoliso, pomo tai ystävä väittää. 

Uhri vetäytyy, minkä vuoksi muutkin hänen lähipiirissään alkavat ajatella, että hänessä tosiaan taitaa olla jotain outoa – aivan kuten hänen puolisonsa (tai muu läheinen) on jo hyvän aikaa vihjaillut. 

Gaslighting voi saada monenlaisia muotoja

Gaslighting-harhauttajat käyttävät manipuloinnissaan monenlaisia tekniikoita. Betterhelp-sivustolla kerrotaan, että harhauttaja voi muun muassa 

• väittää vastaan eli esimerkiksi kertoa, että uhri muistaa jonkin asian väärin, 
• mitätöidä eli saada uhrin olon tuntumaan siltä, että tämän ajatuksilla ja tunteilla ei ole väliä, 
• evätä asioita eli esimerkiksi lakata osoittamasta uhrille hellyyttä, 
• muuttua ”kivimuuriksi” eli kieltäytyä kuuntelemasta tai keskustelemasta,
• vaihtaa puheenaihetta,
• kyseenalaistaa uhrin ajatukset, 
• kieltää, että jokin asia olisi koskaan edes tapahtunut tai
• teeskennellä myötätuntoista eli väittää, että jokin vahingoittava on itse asiassa hyvästä.

Tältä gaslighting voi kuulostaa

Päällisin puolin gaslighting voi kuulostaa varsin viattomalta ja puolihuolimattomalta heitolta. Esimerkiksi: 

”Minulla ei ole aavistustakaan, mistä sinä puhut.”
”Muistat väärin.”
”Mitään sellaista ei koskaan tapahtunut.”
”Olet aivan liian herkkä.”
”Kyseessä on väärinkäsitys.”
”Ylireagoit taas.”
”Se oli vitsi!”
”Tuon kyllä keksit omasta päästäsi.”
”Älä tee kärpäsestä härkästä.”

Välillä tosin harhauttajan kommenteista on viattomuus kaukana: 

”Olet hullu – enkä muuten ole ainoa, joka on sitä mieltä.”
”Olet vainoharhainen.”
”Kukaan muukaan ei usko sinua, joten miksi oletat minun uskovan?”
”Kuulostat ihan mielipuoliselta.”

Manipuloidaankohan minua?

Jos epäilet olevasi kaasuvalotuksen uhri, mutta et ole asiasta vielä varma, voit pohtia asiaa seuraavien kysymysten avulla:

• Onko olosi usein hämmentynyt?
• Epäiletkö päivittäin, että saatat olla liian herkkä?
• Huomaatko jatkuvasti pyyteleväsi toiselta anteeksi?
• Tuntuuko sinulta siltä, että et ole onnellinen ihmissuhteessa, mutta et oikein tiedä miksi?
• Päädytkö usein selittelemään ihmissuhteen toisen osapuolen käytöstä muille?
• Tuntuuko sinusta usein siltä, että jokin on pielessä, mutta et osaa sanoa, mikä?
• Onko yksinkertaistenkin päätösten tekemistä tullut sinulle vaikeaa?
• Mietitkö usein, oletko tarpeeksi hyvä toiselle?
• Epäiletkö ylipäätään usein itseäsi, ajatuksiasi tai tunteitasi?
• Tuntuuko sinusta siltä, että olit ennen erilainen – iloisempi, itsevarmempi ja rennompi – mutta nyt asiat ovat toisin?
• Tuntuuko sinusta, ettet osaa tehdä mitään oikein?
• Koetko usein toivottomuuden tunteita?

Gaslighting ei ole aina tietoista

Kaikki kaasuvalotusta manipulointikeinonaan käyttävät eivät suinkaan ole tietoisia siitä, mitä he tarkalleen ottaen tekevät. 

Ajan myötä he ovat vain saattaneet huomata, että tietyt toimintatavat ovat heidän kannaltaan hyödyllisiä, joten oman edun vuoksi toimintaa kannattaa jatkaa. Monesti tavoitteena on saada valtaa ja etuja tarvitsematta kantaa vastuuta omista teoistaan. 

Gaslighting ei ole välttämättä merkki myöskään mielenterveysongelmista, mutta taustalta voi löytyä esimerkiksi narsismia tai erittäin syvää epävarmuutta. 

Näin torjut harhauttamista

Jotta pystyisit torjumaan harhautusyritykset, tärkeintä on ensin tulla tietoiseksi gaslighting-ilmiön olemassaolosta ja siitä, millaisia muotoja se voi saada, Good Therapy -sivustolla muistutetaan. Tieto on valtaa. 

Muista lisäksi, että vaikka harhauttaja voi kuulostaa itsevarmalta, hän ei välttämättä ole oikeassa. Uhrin todellisuus on aivan yhtä tosi, joten itseään kannattaa yrittää kuunnella mahdollisimman tarkasti. 

Harhauttajan masinoimiin keskusteluihin siitä, mikä on totta ja mikä ei, tapahtuiko jokin asia vai ei jne., ei tule heittäytyä. Mitä pidempään keskustelu jatkuu, sitä uuvuttavammaksi se käy – ja sitä epävarmemmaksi uhri muuttuu omien ajatustensa paikkansapitävyydestä. 

Kaasuvalottaja saattaa myös väittää, että hän toimii tietyllä tavalla vain, koska toinen ”provosoi”. Näin harhauttaja yrittää vierittää vastuun omasta käytöksestään uhrin niskaan. Moista vastuuta ei tietenkään tule hyväksyä. 

Gaslighting valikoituu usein menetelmäksi ihmiselle, joka haluaa kontrolloida muita ja joka toista harhauttamalla yrittää täyttää tyhjyyden tunnetaan. Näidenkään tarpeiden täyttäminen ei kuulu kaasuvalotuksen uhriksi joutuneen velvollisuuksiin.

Artikkelin kuva: Eric Ward / Unsplash

Lue myös:

• Näin meitä manipuloidaan – tunnista pahansuovat vaikutuskeinot
• Narsisti vähättelee toisia ja ajattelee olevansa tärkeämpi kuin muut
• Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö – manipulointia ja vaikeuksia kontrolloida impulsseja
• Vahvistusharha on meidän kaikkien riesa – Näin voit torjua sen vaikutusta ajatteluusi
• Mikä saa uskomaan salaliittoteorioihin? Tutkimuskatsaus listaa 3 selitystä