Epäonnistumisen tunnelukko: ”Pieleen menee kuitenkin”

Epäonnistumisen tunnelukko tarkoittaa uskoa, että elämä kulkee vääjäämättä kohti epäonnistumista ja saavuttamatta jääviä tavoitteita.

MIKÄ TUNNELUKKO? ”Tunnelukko eli skeema on lapsuudessa tai nuoruudessa alkunsa saanut ja aikuisuudessa ihmistä itseään sekä hänen ihmissuhteitaan vahingoittava laaja ja läpitunkeva muistojen, tunteiden ja fyysisten tuntemusten kokonaisuus.” 
– psykoterapeutti Jeffrey E. Young, skeematerapian perustaja

Mikä on epäonnistumisen tunnelukko?

Epäonnistumisen tunnelukosta (engl. failure) kärsivä uskoo, että hän on perustavalla tavalla huonompi, lahjattomampi, taitamattomampi ja kykenemättömämpi kuin muut. 

Hän saattaa kuvitella olevansa muita tyhmempi ja kokea itsensä statukseltaan toisia alempiarvoisemmaksi. Tunne omasta ”huonoudesta” toisiin nähden nolottaa ja saa olon tuntumaan nöyryytetyltä.  

Miten epäonnistumisen tunnelukko näkyy käytännön elämässä?

Tyypillisesti tunnelukoista kärsivä käyttää arjessaan erilaisia selviytymismekanismeja, jotka kaikki toimivat hetkellisinä laastareina, mutta ajan kanssa saattavat sitoa tunnelukkoon entistä tiukemmin. 

Seliytymismekanismit ovat kolmenlaisia. Epäonnistumisen tunnelukostakin kärsivä voi joko 1) antautua tunnelukolleen, 2) vältellä tai 3) ylikompensoida sitä. 

Tunnelukolle antautuessaan epäonnistumisestaan jo etukäteen vakuuttunut suoriutuu tarkoituksella käsillä olevasta tehtävästä hutiloiden. Koska ihminen ”tietää” epäonnistuvansa, hän pitää näin huolen, että hän myös todella epäonnistuu. Opiskelija saattaa esimerkiksi lukea tenttiin ja vastata koekysymyksiin niin huonosti, että varmasti saa hylätyn. 

Välttely puolestaan tarkoittaa sitä, että ihminen jättää kokonaan yrittämättä ja vastaamatta haasteeseen. Jos ei tee mitään, ei voi myöskään epäonnistua. Vältellessään epäonnistumisen tunnelukkoa esimerkin opiskelija jättää tentin välistä kokonaan. 

Ylikompensaatiota puolestaan on se, että epäonnistumista pelkäävä piiskaa itseään armotta mahdollisimman täydelliseen suoritukseen niin, että epäonnistuminen ei yksinkertaisesti ole vaihtoehto. Opiskelija saattaa päntätä päivät ja yöt ja opetella aineistot lähestulkoon ulkoa, jotta epäonnistuminen ei millään olisi mahdollista. 

Skeematerapian perustaja Jeffrey E. Youngin kehittämässä tunnelukkotestissä epäonnistumisen tunnelukkoa kartoitetaan seuraavanlaisten väittämien avulla:

• Suoriudun lähestulkoon kaikesta töissä (tai opinnoissa) huonommin kuin muut. 
• Olen liian taitamaton saavuttamaan mitään. 
• Melkein kaikki muut ihmiset ovat taitavampia kuin minä työhön (tai opiskeluun) liittyvissä suorituksissa. 
• Olen epäonnistuja.
• En ole töissä (tai opinnoissa) yhtä lahjakas kuin useimmat muut. 
• En ole töissä (tai opinnoissa) yhtä älykäs kuin useimmat muut.
• Tunnen itseni nöyryytetyksi töissä (tai opinnoissa) epäonnistumisieni ja puutteideni vuoksi.
• Minua usein nolottaa muiden seurassa, koska en yletä heidän saavutuksiensa tasolle. 

Mistä epäonnistumisen tunnelukko johtuu?

Tunnelukkojen taustalla vaikuttavat usein lapsuuden täyttymättä jääneet emotionaaliset tarpeet ja monesti myös muunlaiset vaikeat ja vahingoittavat kokemukset.

Epäonnistumisen tunnelukko voi syntyä perheessä, jossa lasta mollataan huonosta menestymisestä tai taitojen puutteesta. Kysymyksessä ei edes tarvitse olla oikeasti huono menestyminen tai taidottomuus vaan nimeomaan vanhempien käsitykset ja odotukset siitä, mikä riittää. 

Esimerkiksi jos lasta jatkuvasti verrataan sisarukseen, jota vanhemmat pitävät osaavampana, lopulta hän alkaa uskoa itsekin, ettei pysty kunnolla mihinkään. Huonommuuden ja häpeän tunteet ovat siksi epäonnistumisen tunnelukosta kärsivälle tuttuja seuralaisia. 

Voiko epäonnistumisen tunnelukosta päästä eroon?

Tunnelukot ovat ihmiselle selviytymiskeinoja, joihin hän on turvautunut koko elämänsä. Siksi kaikki tunnelukot – myös epäonnistuminen – istuvat tiukassa. Siitä huolimatta sen kanssa on mahdollista opetella elämään sovussa.

Ensinnäkin tieto valtaa. Omiin tunnelukkoihin on siis syytä tutustua. Evermindin tunnelukkotestin avulla saat selville, kuinka suurta osaa epäonnistumisen tunnelukko näyttelee omassa elämässäsi.

Toiseksi ihan tavallinen elämä on mainio opas tunnelukkoihin ja niistä kumpuaviin toimintatapoihin. Opettele siis tarkkailemaan itseäsi ja käyttäytymistäsi erilaisissa tilanteissa. 

Kun esimerkiksi seuraavan kerran olet luovuttamassa ennen kuin ehdit edes aloittaa, yritä ottaa pieni aikalisä ja harkita, voisitko ehkä sittenkin kokeilla, kuinka selviät. Jos epäonnistut – sekin on mahdollista – yritä muistaa, että kyseessä oli kuitenkin vain yksi tehtävä eikä viesti universumilta, että olet ”epäonnistuja”. 

Opettele lisäksi tarkastelemaan kriittisesti omia (ehkä vanhemmiltasi tai opettajiltasi perimiä) käsityksiäsi: Miten ylipäätään määrittelet onnistumisen ja epäonnistumisen? Onko onnistuminen sitä, että asia menee täydellisesti nappiin vai sitä, että pärjää kohtuullisesti? Vaikka vanhempasi olisivatkin aikoinaan tivanneet, miksi sait kokeesta ”vain” kahdeksikon, sinulla on täysi oikeus aikuisena miettiä, mikä omasta mielestäsi on riittävän hyvä. 

Tunnelukkoja voidaan työstää myös psykoterapiassa. Terapiatyön ammattilaisille tarkoitetussa Schema Therapy. A Practitioner’s Guide -kirjassaan Young kuitenkin muistuttaa epäonnistumisen tunnelukon käsittelemiseen liittyvästä vaikeudesta: 

Psykoterapiassa terapeutti ja asiakas miettivät yhdessä terapialle asetettavia tavoitteita. Epäonnistumisen tunnelukosta kärsivälle se voi olla haastavaa, koska hänellä ei välttämättä ole totuudenmukaista käsitystä vahvuuksistaan ja taidoistaan. Terapiassa tehtävään työhönkin hän saattaa ainakin alkuun suhtautua savottana, joka sekin vääjäämättä päätyy mahalaskuun. 

Muut tunnelukot:

• Hylkäämisen tunnelukko: ”Lopulta jään kuitenkin yksin”
• Vaativuuden tunnelukko – täydellinen suoritus on oman arvon mitta
• Ulkopuolisuuden tunnelukko: Kun olo on kuin vierailijalla toiselta planeetalta
• Alistumisen tunnelukko: Kun oma tahto on hukassa
• Oikeutuksen tunnelukko: ”Olen tärkein ja ansaitsen erityiskohtelua”
• Vajavuuden tunnelukko: ”En kelpaa ja olen huonompi kuin muut”
• Kaltoinkohtelun tunnelukko: ”Lopulta minut kuitenkin petetään”
• Tunnevaje: Tunnelukko, joka saa ajattelemaan, ettei ole erityinen kenellekään
• Emotionaalinen estyneisyys – tunnelukko, joka tekee omien tarpeiden ilmaisemisesta vaikeaa
• Pessimistisyyden tunnelukko saa ihmisen keskittymään elämän varjopuoliin
• Riippuvuuden tunnelukko: ”Joku toinen osaa huolehtia minusta paremmin kuin minä itse”
• Hyväksynnän haku: Tunnelukko joka saa ihmisen tavoittelemaan tunnustusta ja hyväksyntää muilta
• Riittämätön itsekontrolli: Tunnelukko, joka johtaa epämukavuuden välttelyyn
• Suojattomuuden tunnelukko: ”Maailma on vaarallinen paikka”
• Kietoutuneisuus: Tunnelukko, joka vaikeuttaa vastuun ottamista omasta elämästä
• Uhrautumisen tunnelukko: ”Kenen elämää elän?”
• Rankaisevuuden tunnelukko: ”Tekojen seuraukset on kannettava aina”

Tutustu myös:

• Tunnelukot saavat ihmisen jämähtämään vaikeuksiinsa – tutustu 18 skeemaan
• Tunnelukkotesti: Testaa mitkä tunnelukot vaikuttavat eniten omassa elämässäsi
• Pessimisti sen tietää: ”Asiat menevät pieleen ja toiveet eivät toteudu”
• Katastrofiajattelija kulkee epäonnesta toiseen – oman päänsä sisällä
• Hyvä itsetunto on ymmärrystä siitä, että ei ole parempi eikä huonompi vaan samanarvoinen kuin muut