Aamuvirkkuus suojaa mieltä, sillä aamupainotteisesti järjestetyssä yhteiskunnassa aamuvirkun ei tarvitse jatkuvasti yrittää elää oman vuorokausirytminsä vastaisesti, uusi laaja brittitutkimus vahvistaa.
Jatkuvasti luonnollista vuorokausirytmiään rikkomaan pakotettu altistuu masennukselle ja muille mielenterveyden häiriöille muita herkemmin.
Exeterin yliopistossa toteutettu ja Molecular Psychiatry -tiedelehdessä julkaistu tutkimus tuotti vahvaa näyttöä siitä, että luontainen aamuvirkkuus suojaa masennukselta ja parantaa hyvinvointia.
Vuorotyöläisen hyvinvointiin aamuvirkkuus ei vaikuttanut
Tutkijat uskovat, että syynä on aamuvirkuille hyvin sopiva yhteiskunnan työskentely- ja opiskelurytmi. Vuorotyöläisten keskuudessa vastaavanlaista suojaavaa vaikutusta ei tutkimuksessa havaittu.
Tutkijaryhmä käytti työssään hyväkseen aikaisempien tutkimusten tuloksia, joissa aamu- ja iltavirkkuuteen on liitetty 351 geeniä.
Näiden ”virkkuusgeenien” syy-seuraussuhdetta erilaisiin mielenterveyden häiriöihin, kuten masennukseen, selvitettiin Mendelin randomisaatio -nimisen tilastomenetelmän avulla yli 450 000:n aikuisen geenidataa sisältävästä aineistosta.
Lisäksi tutkimukseen osallistuneet täyttivät kyselylomakkeen, jossa tutkittavat kertoivat itse, pitivätkö he itseään aamu- vai iltavirkkuina.
Sosiaalinen aikaerorasitus näkyy mielialassa
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tiimin kehittämää ”sosiaalisen aikaeroerorasituksen” (social jetlag) -ulottuvuutta eli sitä, miten työ- ja vapaapäivien toisistaan poikkeava rytmi näkyy hyvinvoinnissa.
Tähän tutkijoilla oli käytettävissään yli 85 000 ihmisen unitietojaan aktiivisuusrannekkeilla tallentaneen tiedot brittiläisestä Biobank-geenipankista.
”Tarkastelussa selvisi, että mitä enemmän ihmisen työpäivien aikainen rytmi erosi vapaapäivien rytmistä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän koki masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja voi huonommin ylipäätään”, tutkimuksen pääkirjoittaja Jessica O’Loughlin Exeterin yliopistosta kertoo.
Kohti yksilöllisesti räätälöityjä työaikoja?
Tutkimustulosten pohjalta näyttääkin selvältä, että työajat olisi syytä nykyistä paremmin räätälöidä vastaamaan työntekijöiden yksilöllisiä vuorokausirytmejä.
”Työaikojen räätälöiminen ihmisten luontaiseen rytmiin sopiviksi saattaa hyvinkin tukea iltavirkkujen mielenterveyttä ja hyvinvointia yleensä”, tutkimuksen vanhempi kirjoittaja Jessica Tyrrell Exeterin yliopistosta sanoo.
LÄHTEETExeterin yliopisto: Defying body clock linked to depression and lower wellbeing
O’Loughlin, J., Casanova, F., Jones, S. E., Hagenaars, S. P., Beaumont, R. N., Freathy, R. M., Watkins, E. R., Vetter, C., Rutter, M. K., Cain, S. W., Phillips, A. J. K., Windred, D. P., Wood, A. R., Weedon, M. N., & Tyrrell, J. (2021). Using Mendelian Randomisation methods to understand whether diurnal preference is causally related to mental health. Molecular Psychiatry. Published. https://doi.org/10.1038/s41380-021-01157-3
